Opintojakson arviointi
Lukiossa arvioinnilla on kaksi keskeistä tehtävää:
- Oppimisen tukeminen ja ohjaaminen. Tätä tehtävää toteuttaa opintojakson aikana annettava palaute, formatiivinen arviointi. Opintojakson aikainen palaute sekä lukio-opintojen aikainen, opettajan tuella tehty itsearviointi ja vertaisarviointi auttavat opiskelijaa ymmärtämään omaa oppimistaan, tunnistamaan vahvuuksiaan, korjaamaan virheitään ja kehittämään työskentelyään niin, että oppimiselle asetetut tavoitteet voivat toteutua.
- Osaamiselle ja oppimiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen näkyväksi tekeminen. Tätä tehtävää toteuttaa osaamisen ja opitun arviointi, summatiivinen arviointi. Osaamisen arviointi perustuu todennettuun näyttöön siitä, kuinka hyvin ja missä määrin opiskelija on saavuttanut opintojaksolle asetetut tavoitteet. Opintojakson arvosana määräytyy oppiaineen tavoitteiden, keskeisten sisältöjen, oppiaineessa määriteltyjen laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden sekä arviointiperusteiden mukaan.
Yleisten arviointiperusteiden lisäksi kunkin opintojakson tavoitteet ja arviointiperusteet selvitetään opiskelijalle opintojakson alussa, jolloin niistä keskustellaan opiskelijoiden kanssa ja tuetaan heidän opintojensa suunnittelua.
Opintojaksosta annetaan arvosana tai suoritusmerkintä opintojakson päätyttyä. Jos opintojakso koostuu useammasta saman oppimäärän moduulista, annetaan siitä yksi arvosana. Jos kyse on usean oppiaineen yhteisestä opintojaksosta, arvosanat annetaan oppiaineittain. Arvosana perustuu monipuoliseen oppimisen, osaamisen ja opitun näyttöön opintojakson tavoitteiden saavuttamisesta. Arvioinnin kohteina ovat opiskelijan tiedot, taidot ja työskentely. Arviointi ei kohdistu opiskelijan arvoihin, asenteisiin tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.
Numeroin annettavassa arvostelussa käytetään asteikkoa 4–10. Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. Opintojakso tai oppiaine, jota ei arvostella numeroin, arvioidaan suoritetuksi tai hylätyksi. (Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksesta 810/2018, 17 §.)
Opiskelija saa arvosanan opintojaksoihin sisältyvistä opinnoista. Opintojaksoihin sisältyvistä pakollisista opinnoista ja valtakunnallisista valinnaisista opinnoista annetaan numeroarvosanat lukuun ottamatta opinto-ohjauksen opintojaksoja, joista annetaan suoritusmerkintä (S = suoritettu, H = hylätty). Muista valinnaisista opinnoista voidaan antaa arvosanaksi paikallisessa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla numeroarvosana tai suoritusmerkintä.
Kesken oleva suoritus merkitään koulun tietojärjestelmään i-kirjaimella. Opintojakso on suoritettava loppuun seuraavan jakson alussa (katso tarkka aikataulu kalenterista). Jos huomattava osa opintojaksosta/kurssista jää aiheettomien poissaolojen vuoksi suorittamatta, opintojakso keskeytyy. Jos opiskelija lopettaa opintojakson suorittamisen, on ilmoitus siitä tehtävä ennen päättöviikkoa kirjallisesti. Keskeytynyt kurssi merkitään kirjaimella K. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana. Ks. lisää i-merkinnästä opinto-oppaan Opintojakson suorittaminen -luvusta.
Opintojakson uusiminen
Mikäli opiskelija saa opintojaksosta hylätyn arvosanan (4) tai suoritus muutoin hylätään, opiskelijalle annetaan mahdollisuus uusintakuulusteluun/-suoritukseen yhden kerran. Hylättyä arvosanaa voi yrittää korottaa myös käymällä kurssin uudelleen.
Hyväksytysti suoritettua kurssiarvosanaa on mahdollisuus yrittää korottaa joko itsenäisenä suorituksena tai käymällä kurssi uudelleen.
Arvostelussa noudatetaan samoja periaatteita kuin kurssikokeen arvostelussa. Uusintakuulustelun perusteella annettavassa kurssiarvosanassa voidaan ottaa huomioon jatkuva näyttö.
Oppiaineen oppimäärän arviointi (LOPS 2021)
Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti opiskelemista opinnoista. Opiskelijan opintosuunnitelma tarkentuu lukio-opintojen aikana. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät.
Eri oppiaineiden pakolliset ja valtakunnalliset valinnaiset opinnot on kuvattu lukion opetussuunnitelman perusteissa. Matematiikan yhteinen moduuli luetaan opiskelijan valitsemaan matematiikan oppimäärään. Jälkikäteen ei voi poistaa opiskelijan opiskelemia pakollisia opintoja eikä hyväksytysti suoritettuja valtakunnallisia valinnaisia opintoja.
Saadakseen oppiaineen oppimäärän hyväksytysti suoritetuksi opiskelijan on suoritettava pääosa oppiaineen opinnoista hyväksytysti. Hylättyjä arvosanoja saa olla pakollisissa ja valtakunnallisissa valinnaisissa opinnoissa enintään seuraavasti:
- 2–5 opintopistettä -> 0 op hylättyjä
- 6–11 opintopistettä -> 2 op hylättyjä
- 12–17 opintopistettä -> 4 op hylättyjä
- 18 opintopistettä tai enemmän -> 6 op hylättyjä
Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja valtakunnallisten valinnaisten opintojen arvosanojen opintopisteiden mukaan painotettuna aritmeettisena keskiarvona.
Pakollisten oppiaineiden ja valinnaisten vieraiden kielten oppimääristä annetaan numeroarvosana. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain kaksi opintopistettä, sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää korkeintaan neljä opintopistettä.
Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja parempaa oppiaineen hallintaa kuin opintojaksojen arvosanoista määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa. Lisäksi arvosanaa voidaan korottaa, jos opiskelijan arvioinnista vastaavat päättävät, että opiskelijan tiedot ja taidot ovat hänen antamiensa näyttöjen perusteella oppiaineen päättövaiheessa opintojaksojen arvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat.
Osaamisen tunnustaminen ja hyväksiluku
Opiskelijalla on oikeus saada lukion opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä vastaavat opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi. Hyväksilukemisen ja muutoin hankitun osaamisen tunnustamisen tavoitteena on välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikaa. Yleisperiaate on, että lukio voi hyväksilukea muualla suoritettuja opintoja, joiden laajuus ja vaatimustaso vastaavat lukio-opintoja. Hyväksiluettavat opinnot järjestää yleensä jokin oppilaitos. Päätöksen hankitun osaamisen hyväksilukemisesta tekee lukion rehtori.
Päätös muualla suoritettavien opintojen hyväksi lukemisesta tulee sitä erikseen pyydettäessä tehdä ennen mainittujen opintojen aloittamista. Opiskelijan on muistettava hyväksyttää opintosuunnitelmansa omassa lukiossaan ennen opintojen aloittamista toisessa oppilaitoksessa. Opiskelijalta voidaan edellyttää täydentäviä opintoja, jos katsotaan, että opinnot eivät suurelta osin vastaa oman lukion opetussuunnitelman sisältöä. Opiskelijan saamat arvosanat kirjataan pääosin sellaisenaan hänen suorituksiinsa, ellei lisänäyttöä edellytetä.
Opinto-opas 2024 - 2025Non Scholae - Sed Vitae5.6.2024