Taivas lyö tulta - näytelmän arvio

Topi Ruot­sa­lai­nen

Mar­cus Cor­ne­liuk­sen käsi­kir­joit­ta­ma ja oh­jaa­ma näy­tel­mä Tai­vas lyö tul­ta ker­too mie­hes­tä, joka rak­kaan­sa me­net­tä­nee­nä yrit­tää epä­toi­voi­se­na pyy­tää ju­ma­lil­ta apua tus­kaan­sa. Hän pää­tyy hyl­kää­mään ju­ma­lan­sa ja si­ne­töi si­ten koh­ta­lon­sa ju­mal­ten vi­han alla.

Näy­tel­mä oli käsi­kir­joi­tuk­sen puo­les­ta erit­täin hyvä. Tun­tei­kas, raju ja traa­gi­nen ta­ri­na vei men­nes­sään ja jo­kai­nen ti­lan­ne ja rep­liik­ki oli tark­kaan mie­tit­ty. La­vas­teet oli­vat val­ta­vat ja toi­vat ju­mal­ten voi­man mah­ta­vas­ti esil­le.

Clau­dia Dru­si­li­an on­nis­tu­mi­seen sivu­o­sas­sa kui­ten­kin hie­man pe­tyin. Hä­nen hah­mos­taan mie­hen rak­kaa­na puut­tui tie­tyn­lais­ta sy­vyyt­tä ja mie­les­tä­ni roo­li ei so­pi­nut edes hä­nel­le.

Ko­ko­nai­suu­des­saan erit­täin hyvä. Suo­sit­te­len.

4,5/5