Klassikan kevään 2024 ylioppilasjuhlaa vietettiin 1.6.2024 Itä-Suomen yliopistolla Snellmanian juhlasalissa. Juhlassa saimme kuulla vuoden 1974 ylioppilaan Kaisa Konosen sekä vuoden 2024 ylioppilaan Saara Kärjän puheen. Kiitos kaikille kanssamme juhlineille ja riemuylioppilaille osallistumisestanne juhlaan sekä uusien ylioppilaiden muistamisesta stipendein (stipendi rohkeita ja klassikkamaisia kielivalintoja tehneelle ylioppilaalle sekä stipendi hyvää yhteishenkeä luoneelle ylioppilaalle).
Riemuylioppilaan puhe
Hyvä uusi ylioppilas!
Edessäsi seisoo Klassikan ylioppilas vuosimallia 1974. Meitä riemuylioppilaita on tänään kokoontunut tänne Kuopioon muistelemaan omia kouluaikojamme, kertomaan toisillemme elämämme kulusta ja onnittelemaan teitä, jotka nyt jätätte koulun taaksenne ja suuntaatte uusille urille, kuka minnekin. Ja – tietenkin – haluamme antaa pari tarkoin mietittyä elämänohjetta.
Olet saavuttanut yhden tavoitteesi, suorittanut ylioppilastutkinnon. Sinä olet nyt samalla lähtöviivalla, jolla me olimme 50 vuotta sitten ja josta meidän kohdallamme alkoi mitä moninaisin elämän urien kirjo. Meistä tuli hoitajia, tutkijoita, graafikkoja, lääkäreitä, myyjiä, insinöörejä, juristeja, yrittäjiä, opettajia, kääntäjiä, koodaajia jne. Nyt olemme jättäneet tittelit taaksemme ja palanneet samalle viivalle, olemme eläkeläisiä ja riemuylioppilaita.
Sinä olet nyt astunut täysi-ikäisenä aikuiseen maailmaan, jossa omat valinnat ja teot, eivät kenenkään muun, suuntaavat elämääsi. On suuri vapaus. Toisaalta, on varmasti ihanaa olla vapaa koulun opetusohjelmasta, lukujärjestyksistä ja vanhempien holhouksesta. Toisaalta, on haasteellista olla vapaa tekemään valintoja, jotka muokkaavat loppuelämän kulkua. Paineita tulee monelta suunnalta: vanhemmilta, koululta, mediasta, ikätovereilta. Tämä voi tuntua ahdistavalta. Ehkä ympäröivä maailma on iskostanut sinuun ajatuksen, että hyvä elämä tarkoittaa vain menestystä, hyvää, arvostettua ja hyväpalkkaista ammattia ja uraa. Niinkin voi edetä, mutta hyvän elämän voi saavuttaa myös monin muin tavoin.
Ovet ovat sinulle avoinna moneen suuntaan. Mielessä voi olla haave tai unelma, tavoite päästä mukaan johonkin itselle merkitykselliseen toimintaan. Unelma voi liittyä tulevaan työelämään: tiettyyn ammattiin valmistumiseen ja siinä etenemiseen. Unelma voi kohdistua yhtä hyvin harrastukseen, kuten saavutuksiin urheilussa, taiteessa tai kulttuurissa – siitähän sitten voi kehkeytyä ammattikin. Unelma voi myös liittyä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, kansalaisaktivistiksi tai poliitikoksi tulemiseen.
Entä jos sellaista unelmaa ei nyt ole? Ei hätää: se ’oma juttu’ voi hyvin kirkastua joskus myöhemmin. Kiinnostava urapolku voi löytyä joskus ihan sattumankin kautta, kun on päässyt tutustumaan työelämään.
Meistä riemuylioppilaista joillakin elämä ja ura on ollut suoraviivaista: on ollut tietty urahaave ja sen on saattanut hyvin toteuttaa. Joku on hapuillut ja mutkitellut urapolullaan, joutunut välillä vähän peruuttamaankin. Joku on luopunut nuoruuden urahaaveestaan, kun unelmaa tärkeämmäksi ja hyvän elämän odotukset täyttäväksi onkin tullut jokin muu elämänalue, vaikkapa perheen perustaminen ja keskittyminen lasten kasvatukseen.
Jos sinulla on unelma, pidä siitä kiinni. Seuraa omaa tähteäsi, tee töitä sen eteen ja valintoja siihen suuntaan. Nauti onnistumisista, älä lannistu vastoinkäymisistä, ja vaikka vastassa olisi umpikuja, etsi jokin muu reitti, joka johtaa oikeaan suuntaan. Ei ole tavatonta, että matkan varrella unelma muuttaa muotoaan: jos ei unelma maailmanluokan pop-tähteydestä toteudu, niin pääseehän sitä maailman esiintymislavoja roudarinakin kiertämään.
Tämä juhla on teille, hyvät uudet ylioppilaat, viimeinen hetki olla yhdessä tämän koulun oppilaina. Nyt hajaannutte eri puolille maailmaa kukin omalle urapolullenne. Erikoistutte, hankitte kokemuksia ja syvennätte tietoa eri aloista, kukin omastanne. Älkää kuitenkaan unohtako koulutovereitanne, vaan vaalikaa ystävyyksiä. Ystävien tuki on korvaamatonta, olipa kysymys yksityiselämän myllerryksistä tai työelämän haasteista. Vaihtakaa kokemuksia eri aloille suuntautuneiden tovereittenne kanssa ja tutustukaa heidän kauttaan itsellenne vieraisiin elämänalueisiin. Koulutoverit muodostavat teidän ensimmäisen verkostonne, joita toki muodostuu tulevaisuudessa paljon lisää. Yhteiskunta kehittyy ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Eri alojen osaajien verkostojen kautta avautuu mahdollisuuksien avaruus, ja vain taivas on kattona sille, mitä voi saavuttaa.
Nauttikaa tästä unohtumattomasta päivästä!
Onnea ja menestystä moniksi tuleviksi vuosiksi!
Kaisa Kononen
Vuoden 1974 ylioppilaita Klassikalla
Uuden ylioppilaan puhe
Hyvät juhlavieraat, rehtori, opettajat, koulun henkilökunta ja te rakkaat uudet ylioppilaat.
Gaudeamus, iloitkaamme! Tänään on meidän päivämme.
Kun nyt katson meitä uusia ylioppilaita, näen tulevaisuuden. Tulevaisuus on uutta ja usvaista. Se on täynnä vapautta ja vastuuta. Siinä piilee suuria ja pieniä kysymyksiä. Me, hyvät ylioppilaat, rakennamme tulevaisuutta teoillamme, arvoillamme ja taidoillamme. Tässä joukossa on helppo todeta: toiveikas tulevaisuus on mahdollinen.
Suomalaiset ylioppilaat ovat pitäneet valkolakkia kautta aikojen. Ylioppilaslakki on tunnustus ahkerasta työstä ja pysyvä merkki suomalaisesta akatemiasta. Minulle ylioppilaslakki merkitsee onnistumista. Jokainen meistä on tehnyt kunniakkaan työn koko koulu-urallaan siitä eka luokan ensimmäisestä päivästä lähtien ja etenkin viimeisen kolmen vuoden aikana, kun nyt tänään valmistumme ylioppilaiksi. On siis hienoa niin henkilökohtaisesti kuin kulttuurillisestikin saada laittaa tänään päähän tämä arvostettu ylioppilaslakki. No, käytännössähän tämä on tulevien keväiden siisti vappulippis!
Muistatko mistä ammatista haaveilit pienenä? Minusta piti tulla kirjailija. Näin vastavalmistuneena on hyvä pysähtyä katsomaan taaksepäin. Siinä missä yksi halusi lapsena olla jääkiekkoilija tai lääkäri, toisesta piti tulla opettaja ja kolmas pohti astronautin uraa. Koulutiemme varrella olemme itsenäistyneet ja löytäneet omia vahvuuksiamme. Ohessa haaveammatit ovat kenties pysyneet samana tai vaihtuneet totaalisesti, kuten minulla. Siitä huolimatta tähän mennessä haaveammatit ovat olleet unelmia, kaukaisia ja peräti abstrakteja. Kiitos lukion, nyt on meidän aikamme päästä tekemään unelmistamme totta!
Kyky itsenäiseen ajatteluun on arvokkainta, mitä koulussa olemme oppineet. On siis aika kiittää opettajia, joiden sinnikkyyden ja opettamisen ilon myötä olemme päässeet kartuttaman yleissivistystämme sekä oppineet ymmärtämään, tarkastelemaan ja arvioimaan niin tietoa kuin ympäröivää maailmaa. Kiitos kuuluu myös vanhemmille, läheisille ja ystäville: yksikään meistä ei olisi saavuttanut lakkia ilman teidän tukeanne.
Vaikka maailma on jatkuvassa muutoksessa, tieto on pysyvää. Tieto ei ole ainoastaan faktoja vaan se on yhtä lailla muuttuvaa ymmärtämistä ja ajattelemisen taitoa. Haloo Helsinkikin huutaa: “Uskot kohtaloon tai et, se on ihan sama, kunhan ajattelet!” Kouluvuosiemme varrella kukin meistä on haalinut itselleen kultaakin arvokkaamman aarteen: ajattelun taidon ja kyvyn oppia. Sitä kukaan ei voi viedä meiltä pois. Velvollisuutemme on käyttää tätä taitoa. Kuinka esimerkiksi vastaamme ilmastokriisiin, maailmanrauhaan ja oikeudenmukaisuuteen?
Hyvät kanssaylioppilaat, lukiovuosien aikana olemme oppineet niin itsestämme kuin toisistamme. Meidän vuosikurssimme on osoittanut, mitä klassikkalaisuus sisimmissään on. Se on ahkeruutta, kykyä iloita ja ennen kaikkea hyvää yhteishenkeä. On haikeaa jättää Klassikka taakse, onhan jokainen meistä kerännyt täältä itselleen ainutlaatuisen kokoelman muistoja. Mutta – kuten ystävämme Einstein aikoinaan sanoi: ”Elämä on kuin polkupyörällä ajoa. Pitääksesi tasapainon, on pysyttävä liikkeessä.” Suunnataan siis katse toiveikkaana tulevaisuuteen. Kyllä Klassikan henki elää meissä!
Lähes jokainen meistä juuri valmistuneista pohti onnellisuutta äidinkielen kirjoitustaidon kokeessa. Minä olen onnellinen juuri nyt tässä hetkessä. Toivottavasti olet sinäkin, uusi ylioppilas. Miltä onni tuntuu? Se tuntuu vielä toistaiseksi hohtavan puhtaan valkolakin sametilta.
Tässä päivässä on jotain taianomaista. Luonto on vehreää ja linnut koristelevat kevättaivaan trilleillä. Mutta ennen kaikkea pitkä koulutie on tullut päätökseen, ja meidän jokaisen tuleva polku näyttää erilaiselta.
On ihanaa olla nuori. Vaikka elämme keskellä ilmastokriisiä, pystymme omilla valinnoillamme suojelemaan ainutlaatuista planeettaamme. Vaikka maailman poliittinen tasapaino horjuu, pystymme äänillämme vaikuttamaan tulevaisuuden kulkuun. Vaikka ihmisoikeuksia rikotaan ympäri maailmaa, pystymme hyvyyteen ihmiseltä ihmiselle. On ihanaa olla nuori, koska tulevaisuus on meidän.
Vivat, craescat, floreat.
Eläköön, kasvakoon, kukoistakoon.
Nauttikaamme tästä päivästä!
Saara Kärjä
