Itsenäisen Suomen urheilusaavutuksia

Paa­vo Nur­mi ja Vil­le Ri­to­la

Suo­men sata­vuo­ti­sen his­to­ri­an ai­ka­na on näh­ty usei­ta upei­ta ur­hei­lu­suo­ri­tuk­sia. Ur­hei­lu on ol­lut aina Suo­mel­le ja suo­ma­lai­sil­le iso asia. Tun­ne­tus­ti suo­ma­lai­set ovat tal­vi­ur­hei­lu­kan­saa, eri­tyi­ses­ti jää­kiek­ko ai­heut­taa suu­ria tun­tei­ta ja pu­heen­ai­hei­ta. Täs­sä ar­tik­ke­lis­sa ker­ro­taan Suo­men par­hais­ta ur­hei­lu­saa­vu­tuk­sis­ta ja par­hais­ta suo­ma­lais­ur­hei­li­jois­ta it­se­näi­syy­den ai­ka­na.

Kul­ta­kau­si

Suo­men ur­hei­lun ’’kul­ta­kaut­ta’’ vie­tet­tiin it­se­näis­ty­mi­sen jäl­keen vuo­des­ta 1918 vuo­teen 1938 asti. Sil­loin Suo­mi kuu­lui maa­il­man huip­pu­mai­hin muun mu­as­sa kes­tä­vyys­juok­sus­sa ja pai­nis­sa. Näi­nä ai­koi­na Paa­vo Nur­mi voit­ti Suo­mel­le 12 mi­ta­lia olym­pi­a­lai­sis­ta, jois­ta yh­dek­sän oli kul­tai­sia. Nur­mi on edel­leen olym­pi­a­lais­ten me­nes­ty­nein yleis­ur­hei­li­ja. Tal­vi­o­lym­pi­a­lai­sis­sa Suo­mi ke­rä­si mi­ta­le­ja eni­ten pika­luis­te­lus­sa ja maas­to­hiih­dos­sa.

Jää­kie­kon MM-kul­lat

Aina, kun pu­hu­taan Suo­men ur­hei­lu­saa­vu­tuk­sis­ta, mo­nil­le tu­lee var­mas­ti mie­leen vuo­den 1995 jää­kie­kon maa­il­man­mes­ta­ruus. Vuo­den 1994 ho­pe­a­si­jan jäl­keen, Suo­men jää­kiek­ko­maa­jouk­kue voit­ti upe­al­la ta­val­la en­sim­mäi­sen arvo­kisa­kul­tan­sa. Isän­tä­maa Ruot­si kaa­tui lop­pu­ot­te­lus­sa lu­ke­min 1-4. Ki­so­jen suu­rim­pia suo­ma­lais­pe­laa­jia oli­vat Saku Koi­vu, Vil­le Pel­to­nen ja Jere Leh­ti­nen, jot­ka muo­dos­ti­vat yh­des­sä le­gen­daa­ri­sen Tupu, Hupu, Lupu-ket­jun.

Toi­nen maa­il­man­mes­ta­ruus tuli vuon­na 2011 Bra­tis­la­van ki­sois­sa. Ku­ten vuo­den 1995 ki­sois­sa, myös vuon­na 2011 lop­pu­ot­te­lus­sa kaa­tui Ruot­si. Täl­lä ker­taa voit­to­lu­ke­mat oli­vat kui­ten­kin 6-1.

Saku Koi­vu

Yleis­ur­hei­lu

Suo­ma­lais­ten me­nes­tyk­sek­käim­mät la­jit ovat ol­leet kes­tä­vyys­juok­su ja kei­hään­heit­to. It­se­näi­syy­den alku­ai­koi­na me­nes­ty­neim­mät ur­hei­li­jat oli­vat Paa­vo Nur­mi ja Vil­le Ri­to­la. He toi­vat Suo­meen 1920-28 yh­teen­sä 20 olym­pi­a­mi­ta­lia.

Vii­mei­sin suo­ma­lai­nen juok­sun olym­pi­a­mi­ta­lis­ti on Las­se Virén. Virén voit­ti yh­teen­sä nel­jä olym­pi­a­kul­taa vuo­si­na 1972-76. Hän myös voit­ti 1974 EM-ki­sois­sa prons­sia. Hä­net on myös va­lit­tu vuo­den ur­hei­li­jak­si Suo­mes­sa vuo­si­na 1972 ja -76.

Vii­me vuo­si­na Suo­men yleis­ur­hei­lun mi­tal­li­toi­vot ovat ol­leet kei­hään­heit­tä­jät. Me­nes­tys kei­hään­hei­tos­sa al­kaa jo ajal­ta en­nen it­se­näis­tä Suo­mea. Suo­mel­la on yh­teen­sä kah­dek­san olym­pi­a­kul­taa ja vii­si maa­il­man­mes­ta­ruut­ta kei­hään­hei­tos­sa.

Tal­vi­ur­hei­lu

Suo­men hy­vät olo­suh­teet tal­vi­ur­hei­lun har­ras­ta­mi­seen on nä­ky­nyt myös arvo­kisa­me­nes­tyk­se­nä. Pe­rin­tei­siä me­nes­tys­la­je­ja ovat ol­leet maas­to­hiih­to ja mäki­hyp­py.

Maas­to­hiih­dos­sa me­nes­tys­tä on tul­lut it­se­näi­syy­den alus­ta tä­hän päi­vän saak­ka. Jo 1930-lu­vul­la Veli Saa­ri­nen voit­ti kak­si olym­pi­a­mi­ta­lia ja kol­me maa­il­man­mes­ta­ruut­ta. Mui­ta me­nes­ty­jiä ovat ol­leet Veik­ko Ha­ku­li­nen, Eero Män­ty­ran­ta, Mar­ja-Lii­sa Kir­ves­nie­mi, Mar­jo Ma­ti­kai­nen ja Mika Myl­ly­lä. Kai­kil­la heil­lä on vä­hin­tään kol­me hen­ki­lö­koh­tais­ta arvo­kisa­voit­toa.

Mäki­hy­pys­sä me­nes­ty­nein suo­ma­lai­nen on Mat­ti Ny­kä­nen, joka on voit­ta­nut nel­jä olym­pi­a­kul­taa ja kuu­si maa­il­man­mes­ta­ruut­ta. Myös Ant­ti Hy­vä­ri­nen on voit­ta­nut olym­pi­a­kul­taa 1956. Jan­ne Aho­nen on voit­ta­nut Kes­ki-Eu­roo­pan mäki­vii­kon vii­si ker­taa ja hen­ki­lö­koh­tai­sen maa­il­man­mes­ta­ruu­den kak­si ker­taa.

Yh­dis­te­tys­sä Heik­ki Hasu voit­ti olym­pi­a­kul­lan 1948 ja maa­il­man­mes­ta­ruu­den 1950. Samp­pa La­ju­nen voit­ti Salt La­ken olym­pi­a­lai­sis­sa 2002 kak­si hen­ki­lö­koh­tais­ta mi­ta­lia. Alp­pi­hiih­dos­sa me­nes­ty­neim­mät suo­ma­lai­set ovat Kal­le Pa­lan­der ja Tan­ja Pou­ti­ai­nen. Pa­lan­der on voit­ta­nut maa­il­man­mes­ta­ruu­den 1999 pu­jot­te­lus­sa ja Pou­ti­ai­nen saa­vut­ti olym­pi­a­ho­pe­aa ja nel­jä MM-mi­ta­lia 2000-lu­vul­la. Lumi­lau­tai­lus­sa olym­pi­a­mi­ta­leil­le ovat yl­tä­neet Mark­ku Kos­ki, Pee­tu Pii­roi­nen ja Enni Ruka­jär­vi. Kaik­ki mi­ta­lit ovat tul­let 2000-lu­vul­la. Pika­luis­te­lu oli Suo­men en­sim­mäi­siä me­nes­tys­la­je­ja. Clas Thun­berg voit­ti vii­si olym­pi­a­kul­taa, vii­si maa­il­man­mes­ta­ruut­ta ja nel­jä Eu­roo­pan-mes­ta­ruut­ta.

Muut la­jit

For­mu­la 1-sar­jan suo­ma­lai­set ovat voit­ta­neet nel­jä ker­taa. En­sim­mäi­nen voit­to tuli 1982 Keke Ros­ber­gin toi­mes­ta. Mika Häk­ki­nen voit­ti mes­ta­ruu­den kah­te­na vuo­te­na pe­räk­käin vuo­si­na 1998 ja 1999. 2007 Kimi Räik­kö­nen ajoi mes­ta­ruu­teen. Sali­ban­dys­sä Suo­men mies­ten maa­jouk­kue on voit­ta­nut maa­il­man­mes­ta­ruu­den kol­me ker­taa. Pai­ni oli var­sin­kin 1900-lu­vun alku­puo­lel­la Suo­men me­nes­tys­laji. Sil­loin Suo­mi voit­ti kym­me­niä olym­pi­a­kul­tia. Vii­mei­sin suo­ma­lai­nen maa­il­man­mes­ta­ri pai­nis­sa on Mar­ko Yli-Han­nuk­se­la vuo­del­ta 1997.

Suo­men sata­vuo­ti­as tai­val on ol­lut ur­hei­lul­li­ses­ti­kin var­sin on­nis­tu­nut. Toi­vot­ta­vas­ti tu­le­vai­suu­des­sa­kin pää­sem­me to­dis­ta­maan ur­hei­li­joi­den on­nis­tu­mi­sia olym­pi­a­lai­sis­sa ja MM-ki­sois­sa.