Onko 100-vuotias Suomi pelkkiä oheistuotteita?

Sham­poi­ta, sii­vous­vä­li­nei­tä, olut­päk­ki, ma­kei­sia, puru­ku­me­ja, uusi Tun­te­ma­ton so­ti­las, as­ti­oi­ta, ras­vo­ja ja lis­ta jat­kuu pit­käl­le kuin näl­kä­vuo­si.

Juh­la­vuo­den ai­ka­na kaup­poi­hin on il­mes­ty­nyt val­mis­ta­jal­ta jos toi­sel­ta­kin eri­lai­sia oheis­tuot­tei­ta liit­ty­en Suo­men juh­la­vuo­den tee­maan. Suo­mi 100 juh­la­vuo­den ni­mis­sä on val­mis­tet­tu kym­me­niä eri­lai­sia oheis­tuot­tei­ta, mut­ta ku­vaa­vat­ko ne to­del­la suo­ma­lai­suut­ta ja Suo­mea? Onko juh­la­vuo­si pel­käs­tään ma­te­ri­a­lis­tin tai­vas?

Usein juh­la­vuot­ta kos­ke­vien oheis­tuot­tei­den pa­ke­teis­sa on 100v juh­la­vuo­den tun­nus.

Se luo juh­la­vuo­des­tam­me pin­nal­li­sen ku­van, sil­lä eikö juh­la­vuo­den ide­a­na ole tuo­da esil­le it­se­näi­sen Suo­men his­to­ri­aa ja saa­vu­tuk­sia sa­dan vuo­den ajal­ta, sen si­jaan, että heh­ku­tam­me uu­sin­ta Suo­mi 100 -lei­man saa­nut­ta tuo­tet­ta, joka ei lii­ty suo­ma­lai­suu­teen ko­vin­kaan vah­vas­ti, ku­ten vaik­ka ves­sa­har­ja tai sii­vous­lii­nat.

Toki osa tuot­teis­ta ku­vaa suo­ma­lai­suut­ta, ku­ten uusi tun­te­ma­ton so­ti­las, joka on ol­lut osa kult­tuu­ri­am­me jo en­nen tätä tai Karl Fa­ze­rin tuot­teet, joi­ta on val­mis­tet­tu jo vuo­des­ta 1891. Uu­sien tuo­tei­den ke­hit­te­ly pel­käs­tään juh­la­vuo­den ta­kia ei kui­ten­kaan tue 100 vuo­ti­aan Suo­men his­to­ri­aa ja toi­mii­kin pelk­kä­nä ku­lut­ta­jien ra­has­tuk­se­na.

Kou­luis­sa on otet­tu pal­jon esil­le Suo­mi 100v tee­maa. Äi­din­kie­len tun­nil­la rus­ta­taan suo­ma­lai­suu­teen liit­ty­viä ru­no­ja ja ku­vaa­ma­tai­dos­sa maa­la­taan sini­val­koi­sin vä­rein. Se on hie­noa, mut­ta mie­les­tä­ni se ei rii­tä.

Suo­mi 100v on mie­les­tä­ni pyö­ri­nyt tur­han pal­jon vää­rän­lais­ten tee­mo­jen ym­pä­ril­lä: me­dia on täyn­nä mai­nok­sia oheis­tuot­teis­ta sa­maan ai­kaan, kun ta­ri­nat suo­ma­lai­suu­des­ta huk­ku­vat sen kai­ken alle.

It­se­näi­syy­den mat­kan var­rel­le on mah­tu­nut pal­jon: si­säl­lis­sota, toi­nen maa­il­man­sota, Eu­roo­pan Uni­o­niin liit­ty­mi­nen, Kek­ko­nen. Li­säk­si olem­me on­nis­tu­neet ke­hit­tä­mään lää­ke­tie­det­tä, luo­maan maas­tam­me hy­vin­voin­ti­val­ti­on ja meil­lä on ta­ka­na use­am­pi olym­pi­a­mes­ta­ruus ja kai­kis­ta tär­keim­pä­nä jää­kie­kon MM kul­ta -95.

Mik­si emme kes­ki­ty näi­hin asi­oi­hin, sil­lä kyse ei ai­na­kaan ole sii­tä, että ta­ri­noi­ta ei oli­si ker­rot­ta­vak­si.

Toi­set nä­ke­vät, että his­to­ri­an­het­ket ovat jo ta­ka­na­päin ja on aika kes­kit­tyä uu­siin in­no­vaa­ti­oi­hin hy­vän tu­le­vai­suu­den ta­kaa­mi­sek­si. Mie­les­tä­ni on tär­ke­ää muis­taa, kuin­ka tä­hän pis­tee­seen on pää­dyt­ty. Olem­me­ko ken­ties teh­neet vir­hei­tä, sil­lä juu­ri vi­heis­tä op­pi­mi­nen mah­dol­lis­taa Suo­mel­le ja suo­ma­lai­sil­le hy­vän tu­le­vai­suu­den jat­kos­sa­kin.

Mie­les­tä­ni suo­ma­lai­suu­den ta­ri­naa voi­tai­siin tuo­da enem­män esil­le me­di­as­sa ai­nais­ten mai­nos­ten si­jaan. Ta­ri­noil­le riit­tää kuu­li­joi­ta. Ih­mi­set kuun­te­le­vat mie­lel­lään ta­ri­noi­ta, joi­ta muil­la ih­mi­sil­lä ja eri­tyi­ses­ti niil­lä, jot­ka ovat ol­leet mu­ka­na ra­ken­ta­mas­sa Suo­mea, on ja­et­ta­va­naan. Ne ih­mi­set myös opet­ta­vat mei­tä men­nees­tä kult­tuu­ris­ta. Kaik­kea tie­toa ei voi saa­da ne­tis­tä tai kir­jois­ta!

Jo­kai­sel­la suo­ma­lai­sel­la on suo­ma­lai­suu­des­ta oma kä­si­tys: nyky­nuo­rel­le Suo­mi mer­kit­see to­den­nä­köi­ses­ti eri asi­aa kuin rin­ta­mal­la tais­tel­leel­la ve­te­raa­nil­le. Juh­la­vuot­ta on si­ten myös mie­lui­sin­ta viet­tää poh­ti­mal­la, mitä Suo­mi mer­kit­see it­sel­le ja mi­ten suo­ma­lai­suu­den ko­kee.

Non So­lu­min oma Suo­mi 100 -jul­kai­su pyr­kii­kin tuo­maan esil­le juu­ri to­del­lis­ta klas­sik­ka­lais­ten suo­ma­lai­suut­ta. Leh­ti tar­jo­aa lu­ki­joil­leen pie­niä pa­la­si 100-vuo­ti­sen Suo­men mat­kan var­rel­ta ja poh­tii,  mitä suo­ma­lai­suus mer­kit­see nyky­kou­lus­sa -Klas­si­kas­sa.