Klassikan varastoja penkoessa saattaa esiin tulla vaikka mitä. Tällä kertaa hyllyiltä sattui silmään juuri tämä lehti mitä luet, mutta vuosikymmenten takaa.
Kuten arvata saattaa, ei NonSolumimme noihin aikoihin vielä ollut luettavissa sähköisessä muodossa. Esimerkiksi 2/2000 -lehti on tabloid-koossa ja paperisessa muodossaan mukavasti käsissä hypisteltävissä.
Vuoden 2000 lehden virallinen asettelumalli luo lehdestä vakavamielisen kuvan. Aivan kuin lukisi Savon Sanomia tai Hesaria. Ehkä tietynlaista virallisuutta tuo myös se, että joidenkin juttujen kirjoittajina ovat opettajat.
Kun vanhoja numeroita ja niiden artikkeleita tutkii tarkemmin, voi niistä löytää paljon nyky-NonSolumin kaltaisia piirteitä. Henkilöjuttuja Klassikan urheilutähdistä, kolumneja ja runoja.
50-vuotiasta Klassikkaa juhlistaneessa lehdessä (1990) esitellään opiskelijoiden mielipiteitä luokattomasta lukiosta.
Vuonna 1991 NonSolum kutsui itseään ”Klassikan sitoutumattomaksi vuosijulkaisuksi”.
Kevään ’98 lehden ”pääkirouksessa” ruoditaan Klassikan talousasioita, kun määrärahoista leikattiin 5 %. Rankkoja aiheitakin on siis ollut esillä lehtemme sivuilla.
Viime vuosituhannen viimeisessä NonSolumissa käsiteltiin mm. Marja Tihtarinen-Ulmasen kynästä geeniruokaa Atte Von Wrightin luennon pohjalta. Aiheina numerossa olivat myös raskaudenehkäisy sekä median rooli yhteiskunnassa.
NON SOLUMJoulukuu 2017 – Suomi 100 -painos8.12.2017