Valtaosalla on ihania muistoja lapsuuden jouluista. Lastenohjelmia aamusta iltaan, pipareita ja suklaata, joululauluja… Joulupukille kirjoittaminen ja kenties jännittävä tapaaminen. Ja tietenkin lahjojen avaaminen.
Vanhemmiten jouluun voi kuitenkin alkaa liittyä erilaisia tunteita. Joululaulut alkavat jo ärsyttää, hirveä kiire ja sitä joulunpunaista kaikkialla. Ennen kaikkea joulu näyttäytyy nykyään hyvin materiapainotteisena. Jo lapsenahan lelut olivat pääosassa, vaikkei sitä silloin osannut ajatella tältä kantilta.
Joulu on tekosyy ylikulutukseen, tuhlaukseen ja mässäilyyn. Sesonki tuntuu alkavan joka vuosi aiemmin, kun megalomaaniset suklaakalenterit kansoittavat kauppojen hyllynpäädyt jo ennen halloweenia, mistä spooky seasonin rakastajat ovat erityisen näreissään. Rahaa palaa, maailma palaa.
Anteliaisuus ei ole kadonnut
Näen joulun kaikesta huolimatta ihanana antamisen ja välittämisen juhlana. Ylikulutus on todella ikävä lieveilmiö, mutta mielestäni joulu olisi mahdollista kääntää keihäänkärjeksi sitä vastaan kaivamalla kaiken krääsän alta esiin sen pehmeä ydin. Jouluna muistetaan läheisiä paitsi lahjoin, myös teoin ja lämminhenkisen yhdessäolon merkein. Monen sydän heltyy joulun alla niin, että kukkaronnyöritkin löystyvät ja muutama ropo saattaa kilahtaa joulupataan vähäosaisempien tueksi. Kyseessä on hyvyyden ja jakamisen juhla. Jouluun liittyykin olennaisesti sosiaalinen kestävyys. Joulukortti yksinäiselle ikäihmiselle tai Joulupuukeräykseen jätetty lahja vähävaraisen perheen lapselle on usein pieni teko antajalle, mutta voi olla toisen joulun pelastus. Kumpikin saa valtavasti iloa. Jos on varaa ja mahdollisuus, miksei tekisi jotain toisen hyväksi? Tässä synkässä maailmassa joulun (t)aika tuo uskon ihmislajin hyvyyteen.
Ostettavat aineettomat lahjat
Kuinka taistelemme tavara- ja roskavuoria vastaan? Mitä tulee lahjoihin, maapallon kantokykyä ajattelemattomatkin henkilöt ovat havainneet, että on yhä hankalampaa keksiä annettavaa, kun ihmisillä on jo kaikkea. Ilahtuneena olen huomannut, kuinka aineettomat lahjat ovat keränneet suosiota. Lahjoituksia voi tehdä esimerkiksi WWF:lle, Unicefille, Luonnonperintösäätiölle ja Punaiselle Ristille. Myös erilaiset elämyslahjat ja liput elokuviin, tapahtumiin tai konsertteihin ovat varmasti mieluisampia kuin turha tilpehööri kaapin täyttönä. Ne ovat tosin melko arvokkaita, eikä kaikilla ole mahdollisuutta ostaa sellaisia.
Omat aineettomat lahjat
Onneksi aineettomia lahjoja voi myös järjestää itse. Kaveriporukalle voi antaa peli-illan kotonaan nyyttärihengessä. Vanhemmilleen tai isovanhemmilleen voi askarrella pieniä ”palveluseteleitä”, joita vastaan saa esim. hartiahieronnan, kodin siivouksen tai uunituoreita leivonnaisia myöhemmin. Lapselleen tai pikkusisarukselleen taas voi antaa lahjaksi päivän, jolloin mennään ja tehdään mitä lapsi haluaa. Vaikkapa reissu uimahalliin pulikoimaan tai eväsretki metsään luo mukavan muiston. Tällä voi korvata jonkin lelun, muttei toki kaikkia. Lapset harvemmin osaavat arvostaa pelkkiä lupauksia, kun voisivat saada lahjan välittömästi käsiinsä. Toisaalta tällaiseen aineettomaan lahjaan voi yhdistää jonkin pienen esineen, joka löytyy valmiiksi kotoa ja liittyy aktiviteettiin, kuten piknikhuovan.
Muut vihreämmät lahjat
Lahjoja voi myös tehdä itse kierrätysmateriaaleja tai luonnosta löytyviä asioita hyödyntäen. Nettihän on väärällään mitä mielikuvituksellisempia ideoita ja ohjeita! Kirpputorienkin status on noussut ihmisten mielissä, ja mielestäni voisimme alkaa normalisoida ajatusta käytetyn tavaran antamisesta lahjaksi, olipa se sitten antajan oma tai kirpparilta ostettu.
Paketointi
Paketoinnissa kannattaa suosia kestäviä ratkaisuja lähes kertakäyttöisen lahjapaperin sijaan. Furoshiki on japanilainen tekniikka, jossa lahja kääritään kankaaseen kauniiksi paketiksi. Se juontaa juurensa jopa 800-luvulle ennen ajanlaskun alkua, ja sitä on käytetty historian saatossa mitä moninaisimpiin tarkoituksiin. Ehdottomasti tutustumisen arvoinen tekniikka. Saadut kankaat voi käyttää uudelleen lahjojen kääreinä, tai kääre voi olla osa lahjaa, kuten keittiöpyyhe. Tekniikalla on myös syvällisempi merkitys. Taito on ele saajaa kohtaan, ja se ilmaisee kunnioitusta, omistautumista ja rakkautta. Kuulostaisi sopivan joulun ideaan aika mallikkaasti.
Joulun tulevaisuus
Vähemmän on enemmän, joulun ei tarvitse olla yhtä yltäkylläisyyttä. ”Mahdollisimman paljon” voisi vaihtua ajatukseen ”vähän, mutta merkityksellistä”. Ehkä saamme palautettua joulun hengen mieliimme ja käytäntöön, kun näemme hiukan enemmän vaivaa lahjojen eteen. Mietimme, kenelle haluamme lahjan antaa, mitä hän meille merkitsee, ja mikä voisi ilahduttaa häntä. Muistamme läheisiämme myös muilla keinoilla, ja pidämme joulun aikaa rauhoittumisen hetkenä. Puhumme ja keskustelemme joulun merkityksestä ja toiveistamme sen suhteen. Vähä vähältä saamme aikaan muutosta.
Lue lisää furoshikistä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/12/03/furoshiki-taitteluohjeet
Joulu on täällä taasJoulu 202316.12.2023