Joulukorttipajailua hyvinvointipäivänä

Kukka-Maaria Kemppainen

Hy­vin­voin­ti päi­vä­nä 30.11 kou­lul­la oli mo­nen­lai­sia haus­ko­ja ja eri­lai­sia ak­ti­vi­teet­te­jä, jois­sa oli tar­koi­tus pi­tää huol­ta opis­ke­li­joi­den hy­vin­voin­nis­ta ja tuo­da pien­tä pi­ris­tys­tä ar­jen kes­kel­le. Oli hie­ron­taa, shot­ti­tar­joi­lua, jump­paa, lu­en­toa, yh­teis­lau­lu­ja ja yh­te­nä iha­nim­mis­ta ja pal­jon suo­si­o­ta ke­rän­neis­tä oli jou­lu­kort­tien kir­joi­tus­paja ikä­ih­mi­sil­le. Tem­paus on osa val­ta­kun­nal­lis­ta jou­lu­kort­ti­kam­pan­jaa, jon­ka ta­voit­tee­na on tuo­da iloa ikä­ih­mi­sil­le jou­lu­ter­veh­dyk­sen muo­dos­sa. Sii­nä hy­vin­voin­nin ja pi­ris­tä­mi­sen koh­tee­na ovat ikä­ih­mi­set. 

 Kort­ti­pis­te kou­lul­la si­joit­tui kir­jas­toon, joka pit­kän­väli­tun­nin koit­ta­es­sa oli täyn­nä opis­ke­li­joi­ta kir­joit­ta­mas­sa kort­te­ja. Tun­nel­maa voi­si kut­sua läm­min­hen­ki­sek­si: joka puo­lel­la ih­mi­siä kir­joit­ta­mas­sa ilah­dut­ta­via ter­vei­siä ja et­si­mäs­sä ne­tis­tä eri­lai­sia ru­no­ja ja teks­ti­pät­kiä. Il­mas­sa oli ins­pi­roi­vaa pu­heen­so­ri­naa ja eh­kä­pä paja he­rät­ti opis­ke­li­jois­sa aja­tuk­sia van­huu­des­ta ja yk­si­näi­syy­des­tä. Tyh­jin kä­sin pa­jas­ta ei tar­vin­nut ke­nen­kään läh­teä, sil­lä jo­kai­nen kir­joit­ta­ja sai hei­jas­ti­men mu­kaan­sa. 

Toi­mi­tus kävi ais­ti­mas­sa tun­nel­maa ja haas­tat­te­le­mas­sa ter­veh­dyk­sien kir­joit­ta­jia. 

“Mitä kir­joi­tit?” 

Kir­joi­tin vain hy­vää jou­lua ja li­säk­si et­sin ne­tis­tä ki­van ru­non.

Yksi kort­tiin pää­ty­nyt runo oli täl­lai­nen: 

Il­mas­sa lei­juu juh­la­va aika.
Nur­kis­sa rai­kaa lau­lu­jen tai­ka.
Pöy­dät täy­te­tään mait­ta­vin her­kuin,
kaik­kia muis­te­taan jou­lui­sin ter­kuin.
Iloa, läm­pöä, tuik­ku­jen tun­nel­maa,
tätä kaik­kea jou­lu ai­kaan saa. 

 

Mo­net kir­joit­ta­jis­ta to­te­si­vat, että ovat lap­suu­des­saan lä­het­tä­neet jou­lu­kort­te­ja, mut­ta enää ei ole ol­lut ta­pa­na lä­het­tää. 

“Onko si­nul­la iso­van­hem­pia?” 

On, vie­tän hei­dän kans­saan usein jou­lu­ja.

Mo­nil­la iso­van­hem­mat ovat vie­lä elos­sa ja asu­vat aika lä­hel­lä. Toi­sil­la vas­taa­jis­ta iso­van­hem­mat ei­vät asu ko­vin lä­hel­lä ja nuo­ret to­te­a­vat, että oli­si hyvä pi­tää iso­van­hem­piin enem­män ja use­am­min yh­teyt­tä. 

-Se oli­si mum­mol­le­kin var­maan pi­ris­tä­vää, kir­joit­ta­jat poh­ti­vat. 

 

 Pa­jan tun­nel­maa. 

“Mil­lai­sen teks­tin itse ha­lu­ai­sit saa­da jou­lu­kor­tis­sa, jos oli­sit ikä­ih­mi­nen?” 

Luu­len, että oli­si ki­vaa kuul­la nuor­ten ih­mis­ten ar­jes­ta tai saa­da joku mu­ka­va runo tai ter­veh­dys, opis­ke­li­jat miet­ti­vät. 

Jou­lun viet­toon useim­mil­la kuu­luu mo­nia pe­rin­tei­tä, joi­ta ovat muun mu­as­sa her­kul­li­sen ruo­an syö­mi­nen per­heen ja iso­van­hem­pien kans­sa, lah­jo­jen avaa­mi­nen, pi­pa­rien lei­von­ta, jou­lu­elo­ku­vien kat­se­le­mi­nen, hau­doil­la käy­mi­nen, ja kes­kei­sim­pä­nä rau­hoit­tu­mi­nen ja yh­tei­nen ajan­viet­to. 

Hy­vää jou­lua kai­kil­le!

ps. Muis­te­taan pi­tää iso­van­hem­piin yh­teyt­tä:)

Jou­lu on tääl­lä taasJou­lu 202316.12.2023