Mielen sisällä

Mie­len si­säl­lä

Tuli tus­kan tuot­ta­ja,

tuli tur­haan tän­ne

tuli kuu­ma Hel­ve­tin,

tul­koon tuli tuo

Mik­si tu­len sä toit,

ker­ran sen jo koit,

kuin­ka sä nyt voit,

kun tus­kan meil­le­kin soit.

En näe,

en hais­ta,

enkä to­si­aan mais­ta,

sil­ti siel­lä se on,

tuli tus­ka koh­ta­lon.

Koh­ta­lon nuo­ral­la tans­sin,

al­la­ni pa­laa tuli,

en saa tip­pua,

en saa hor­jah­taa,

muu­ten kaik­ki on ohi,

kuo­lo ovel­lein jo kol­kut­taa.

Tus­ka ai­nai­nen odot­taa,

kuu­ma­na kuin Hel­ve­tin tuli,

ilk­kuu se vain mul­le,

tu­li­sel­la kau­neu­del­laan.

Kau­aa enää en,

tätä jat­kaa voi,

koh­ta­lo­ni se toi,

mut tä­hän maa­il­maan.

Tuli tuo tur­mi­on tuo­ja,

tuh­kaan tu­kah­dut­taa,

tuo­ko tuo tur­van tui­man,

tuu­min tus­kis­sain.

Nyt kaik­ki on jo ohi,

en mi­tään teh­dä voi

kor­vis­sa­ni enää,

ei mi­kään niis­sä soi.

Le­väh­dän vain hiu­kan,

mä it­sel­lein va­kuu­tin,

ja vih­doin rau­has­sa,

sil­mäin um­mis­tin.