Juuso Kääriäinen 11C
On maanantaiaamu ja kello tulee pian kahdeksan. Aamukahvin johdosta nesteet ovat liikkeellä ja ne pitää hävittää jonnekin. Tähän aikaan päivästä käytävillä on vielä hiljaista ja vastaan tulee vain niitä unisia, jotka ovat tehneet sen virheen, että ovat ottaneet kurssin johtonumerolta 1. Jos nesteet päättää hävittää perinteisin menoin, suunnataan mukavuuslaitokseen, paremmalta nimeltään wc:hen. Aamulla kyseisen paikan käyttöaste on vähäinen, joten saamme valita vapaasti kymmenestä eri systeemistä. Matka käy kohti viimeistä koppiriviä. Nimenomaan kohti vasemmanpuoleista.
Olet varmasti kuullut sanottavan ”viimeinen vasemmalla” koulun käytävillä, etenkin miestenhuoneen edustalla. Paikkaan viitataan milloin missäkin. Miehenalut kehottavat toisiaan käyttämään takavasemman toilettia. Käytävillä kuulee jos jonkinlaista huhua paikan autuudesta, mutta tähän pönttölän tyyssijaan ei kuitenkaan ole naisilla asiaa. Non Solumin tutkivan journalismin ryhmä pääsi pitkäaikaisten neuvottelujen jälkeen haastattelemaan koulun alamaailman päämiestä. Tuomme tämän erikoisen W:n ja C:n myös kohderyhmän ulkopuolisten tietoon ja vuodamme syvimmät sisäpiirin tiedot julki.
Klassikan miestenhuoneen viimeinen koppi vasemmalla on joutunut positiivisen tempauksen kohteeksi. Yksikkö on saanut piristysruiskeen varusteluunsa, ja kopin seinustat hyödynnetään muuhunkin kuin vain näkyvyyden estämiseen. Seinät on koristeltu erilaisilla meemi-kuvilla itse klassikkalaiseen tyyliin, ja huumori on herkässä. Kuvat täyttävät seinät lähes kokonaan. ”32 niitä on”, kertoo Pentti (nimi muutettu), joka kertoo olevansa kopin taiteilun takana. Hän on suunnitellut kyseiset meemi-kuvat itse ja käyttänyt kuvissa niin klassikkalaisia sisäpiirivitsejä kuin jokamieheen iskevää huumoria. Perinteisestä Ismo Laitela -huumorista ei olla päästy täälläkään eroon.
Viimeisellä kopilla vasemmalla oli jo ennestään suuri viihdyttäjän maine, sillä siihen koppiin on jäänyt puhelinmyyntitöitä tarjoava työmainos, joka sisältää vessan kontekstiin liittyviä rivoja vitsejä. Mainoksen tekstejä täydennettiin hiljalleen eri kävijöiden toimesta, ja vuosien kuluessa siitä hioutui varsinainen pönttöhuumorin timantti, joka syystä tai toisesta pysyi siivoojienkin vallan alla seinällä. Mainos on ollut kopissa niin kauan, ettei kukaan oppilaista tiedä sen ikää tai alkuperää. Tämä oli kipinä lisäsisustukseen.
Uudet meemit ja laput syntyivät pyhän paperin ympärille. Tosin ihan lähipäivinä lappu on poistettu kopista. Ei tiedetä, onko syynä yleinen sensuuri vaiko ilkivalta, mutta se on vain yhden osa-alueen ajanjakson loppuminen. Muut jutut jatkuvat ja Klassikka-meemejä voi ihailla jatkossakin. Pentti pohtii myös toiminnan laajentamista. Tasa-arvon nimissä myös naisten puolelle on suunnitteilla vastaavanlaista, mutta kontekstiltaan erilaista sisustusta: – Tytöille on miespuolista silmäniloa, Pentti tokaisee. Hän kertoo myös, että itse pääkoppi saattaa valloittaa uusia osa-alueita varustetasossaan. -Suunnitteilla on vieraskirja ja erilaisia viihdelisäyksiä, kuten Aku Ankat. Toiminta saattaa laajeta myös muihin koppeihin tai vessoihin, mutta aika näyttää.
Viimeinen koppi vessassa on verrattavissa samaan kuin viimeinen penkkirivi linja-autossa. Kaikenlainen hämärä tapahtuu juuri niissä. Siksi tuskin tarvinnee selittää, miksi viimeisten koppien klosetit eivät vedä enää yhtä hyvin kuin ensimmäisten koppien kollegansa. Siivoojien toimesta tempaus on hyväksyttävä, sillä meemit pysyvät seinillä, vaikka pönttö putsaantuu. Tekijä on myös pyrkinyt ennaltaehkäisemään töidensä katoamisen, sillä hän on kirjoittanut siivoojille oman Arvoisat siivoojat -lapun, jossa toivoo lappujen säilymisen.
Mutta sensuurista onkin läpi päästy, aivan kaikkia yksityiskohtia ei tämäkään lehti voi viimeisestä kopista vasemmalla päivänvaloon saattaa, joten pistäytykääpä vierailulle asianosaiseen koppiin virkistäytymispalveluita (oli ne fyysisiä tai ei) tarvitessanne.
Koko organisaation päämies Pentti suostui antamaan haastattelun nauhurille omasanaisesti. Voit kuunnella tämän ainutlaatuisen sensaatiohaastattelun tästä.
Kommentti
Juuso Kääriäinen 11C
Viimeinen koppi vasemmalla edustaa Klassikan henkeä. Kukaan ei tiedä, kenen toimesta tekstit ovat kopin täyttäneet, mutta koppi on hyvä paikka myös henkiseen hengähtämiseen ja käytävillä käydään keskustelua kopista ja sen vaikutuksista.
Olen sisäpiiritietojen kautta seurannut kopin elinkaarta lähes koko ”Viimeinen vasemmalla” -kulttuurin ajan ja muistan ensimmäisen käyntini kyseisessä paikassa. On oltava kiitollinen, että siihen aikaan WC-tila oli tyhjä. Jonkun mielestä olisi voinut olla hyvin kiusallista kuulla hiljaisen huussirauhan keskeltä täysin hallitsemattomissa olevaa käkätystä. Reaktioni oli sen verran voimakas, oli väsymystä tai ei, ja johti siihen, että minun oli vaihdettava koppia pystyäkseni toimittamaan yhtään mitään. Päivä oli kuitenkin pelastettu, eikä kahdeksan tunnin koulupäivä tuntunut enää missään.
On hienoa, että Viimeinen koppi vasemmalla on pysynyt elementissään, eikä ole joutunut ylimääräisten siivoustoimenpiteiden kohteeksi, vaan on saanut palvella omalla tavallaan ja viihdyttää suorituksen lomassa. Ei olekaan ihme, että kyseinen koppi on tätä nykyä melkein aina varattu. Tarkistankin aina ensimmäisenä, onko viimeinen vasemmalla vapaa.
Tällainen toiminta kuuluisassa Klassikan hengessä luo yllättävän paljon viihtyisyyttä ja tuo piristystä päivään. Joku tekee pyyteetöntä työtä muiden viihtyvyyden eteen, se on arvostettavaa. Hatunnosto ja suuret kiitokset itse tekijälle!
Non SolumKevät 201322.2.2013