Kulttuurikasvatuksen siemen itää

Tutustu kaupungin tarjoamiin kulttuurillisiin elämyksiin

Juu­so Kää­ri­äi­nen 11C

On ta­val­li­nen tors­tai-ilta. Kau­pun­kim­me syke on täyn­nä eri­lai­sia ta­pah­tu­mia vauh­dik­kaas­ta jää­kiek­ko-ot­te­lus­ta pe­rin­tei­seem­pään te­at­te­ri­e­si­tyk­seen. Ikäi­se­ni nuo­ren ole­te­taan pai­ne­le­van suo­rin­ta tie­tä seu­raa­maan Kal­Paa tai vil­kai­se­maan se­tin elä­viä ku­via; olen kui­ten­kin ot­ta­nut ta­vak­se­ni käy­dä seu­raa­mas­sa kau­pun­gin­or­kes­te­rin soi­tan­taa tors­tai­sin Sin­fo­ni­a­sar­jan mat­kas­sa.

Vuo­den­vaih­tees­sa siir­ryim­me elä­mään Suo­men mit­ta­kaa­vas­sa suur­kau­pun­gis­sa, kun 100 000:n asuk­kaan raja pa­mah­ti rik­ki, jo­ten kau­pun­kim­me tar­jo­aa vas­taa­vas­ti sen ta­son pal­ve­lui­ta. Kaik­ki koos­sa. Kuo­pi­os­sa. kuu­luu kau­pun­kim­me slo­gan. Näin ol­len kult­tuu­ri­puo­li­kin on ta­sok­kaas­ti edus­tet­tu­na. Kuo­pio on­kin tun­net­tu mer­kit­tä­vä­nä kult­tuu­ri­kau­pun­ki­na, ja ta­pah­tu­mia on ta­sai­ses­ti ym­pä­ri vuo­den joka suun­taan. Kult­tuu­ri­pal­ve­lui­ta on kai­ken­i­käi­sil­le, myös nuo­ril­le ja opis­ke­li­joil­le. Täs­tä huo­leh­tii var­si­nai­nen Kult­tuu­ri­kas­va­tus-oh­jel­ma.

On hie­noa, että Kuo­pio kat­soo kult­tuu­ri­kas­va­tuk­sen ole­van tär­keä asia kau­pun­kim­me nuo­ril­le asuk­kail­le. Ysi­luok­ka­lai­se­na pää­sim­me K-9-kor­til­la te­at­te­ri­e­si­tyk­siin ja mu­se­oi­hin ai­no­as­taan pa­ril­la eu­rol­la! K-9-pro­jek­ti on Suo­men mit­ta­kaa­vas­sa his­to­ri­al­li­nen, jota ei muis­sa kau­pun­geis­sa ole vie­ty näin pit­käl­le. Ylä­kou­lun jäl­keen­kin me opis­ke­li­jat lu­nas­tam­me li­pun Sin­fo­ni­a­sar­jaan, kat­so­mon hin­ta­luo­kas­ta riip­pu­mat­ta, vain yh­dek­säl­lä eu­rol­la! Alen­nus on huo­mat­ta­va, sil­lä par­haim­mil­laan sii­tä koi­tuu etuut­ta 17 eu­roa. Kon­ser­tis­sa kan­nat­taa käy­dä pyö­räh­tä­mäs­sä ja kuu­los­te­le­mas­sa ihan vain alen­nuk­sen­kin vuok­si. Itse olen peri­aat­teen mies ja juon kah­vi­las­sa­kin il­mai­sen sant­si­ku­pin vaik­ka pa­kol­la alas, kos­ka etuus on käy­tet­tä­vä. Sik­si olen käy­nyt tä­hän men­nes­sä kai­kis­sa tä­män vuo­den sar­jan kon­ser­teis­sa. Toki se ei ole ai­noa syy, mu­siik­ki on hy­vää ja täy­sin eri­kuu­lois­ta pai­kan pääl­lä.

Itse kon­ser­tis­sa oli juh­la­va tun­nel­ma. Sali tuli, ku­ten on ta­pa­na, mel­kein täy­teen. Kon­sert­tiin si­säl­tyi­vät suo­ma­lai­sen Ei­no­ju­ha­ni Rau­ta­vaa­ran viu­lu­kon­sert­to, vie­rai­le­van täh­den Anas­ta­sia In­jus­hi­nan esit­tä­mä Ed­ward Grie­gin pi­a­no­kon­sert­to ja lop­puun Si­be­liuk­sen Sin­fo­nia nu­me­ro 3. Itse kai­paan klas­sil­li­sel­ta mu­sii­kil­ta rä­väk­kyyt­tä ja voi­mak­kai­ta tah­te­ja. Siis­pä mei­na­sin nu­kah­taa en­sim­mäi­ses­sä, hy­vin­kin rau­hal­li­ses­sa, viu­lu­kon­ser­tos­sa. Sain hä­mä­räl­lä per­man­nol­la to­sis­sa­ni tais­tel­la sil­mien py­sy­mi­ses­tä auki. Sen pää­tyt­tyä siir­ryt­tiin omal­le mu­ka­vuus­a­lu­eel­le­ni, ni­mit­täin pi­a­no­kon­sert­toon. En osaa itse soit­taa mi­tään, mut­ta nau­tin eri­tyi­ses­ti pi­a­nol­la soi­te­tus­ta mu­sii­kis­ta sin­fo­ni­a­or­kes­te­rin sä­es­tä­mä­nä. Ei tämä mi­kään huo­no tapa ole viet­tää il­taa joka toi­nen tors­tai.

Ei tar­vit­se ih­me­tel­lä, ett­en oi­kein saa ka­ve­ri­po­ru­kas­ta­ni ke­tään läh­te­mään kon­sert­tiin mu­kaan. Ikäi­se­ni ei­vät oi­kein osu suu­rim­paan koh­de­ryh­mään. Vie­ree­ni is­tu­neen rou­van kans­sa kes­kus­tel­tiin asi­as­ta, ja hä­nen­kin mie­les­tään nuor­ten oli­si hyvä op­pia seu­raa­maan myös täl­lais­ta kult­tuu­ria. Tyy­pil­li­nen hen­ki­lö ylei­sös­sä oli jo sitä 60+ -luok­kaa, mut­ta kyl­lä nuo­rem­pi­a­kin kuun­te­li­joi­ta löy­tyi, jos­kin vä­hem­män. Ikäi­si­ä­ni oli tul­lut ihan po­ru­kal­la pai­kan pääl­le, mikä on tie­tys­ti hie­no asia.

Tä­män­kal­tai­sis­sa kult­tuu­ril­li­sis­sa ilta­ta­pah­tu­mis­sa pyö­ri­mi­nen opet­taa kau­pun­gin ilta­e­lä­mäs­tä. Kult­tuu­ri kas­vat­taa kau­pun­kiin kiin­ni. Li­säk­si on kii­tet­tä­vää, että kau­pun­ki tu­lee pal­jon ta­lou­del­li­ses­ti vas­taan opis­ke­li­joi­den kult­tuu­ri­e­lä­myk­sis­sä.

Roh­kais­tu ja hae lip­pu tors­tain kon­sert­tiin! Avek­ki ei ole vält­tä­mä­tön, sil­lä pää­a­si­al­li­nen siel­lä käy­mi­sen syy on itse mu­sii­kis­ta naut­ti­mi­nen. Mi­nuun siel­lä ai­na­kin tör­mää, jos ei muu­hun.

Tätä pi­tem­mäl­le ku­vaa­ja­ni ei us­kal­tau­tu­nut tul­la, jo­ten mie­li­ku­van­ne on enem­män teks­tin va­ras­sa. Kuva: Jan­ne Kan­ka­re

Non So­lumKe­vät 201322.2.2013