Omaa polkua etsimässä

”Oletko jo miettinyt, mikä sinusta tulee isona?”

Jo­kai­nen meis­tä on var­mas­ti kuul­lut tuon ky­sy­myk­sen koh­tuut­to­man mo­nes­ti niin opon­tun­neil­la, suku­juh­lis­sa kuin ta­val­li­ses­sa small-talk- kes­kus­te­lus­sa­kin. Se ai­heut­taa mel­koi­sen ris­ti­rii­dan nuor­ten kes­kuu­des­sa val­lit­se­vas­sa mie­li­ku­vas­sa, jon­ka mu­kaan täy­tyi­si elää het­kes­sä. Sii­tä huo­li­mat­ta jou­dum­me yh­teis­kun­nan suu­ren­nus­la­sin alle ”nuo­ren suku­pol­ven edus­ta­ji­na”, joi­den har­teil­la le­pää ras­kaa­na pa­rem­man tu­le­vai­suu­den ra­ken­ta­mi­nen.

Ei siis ole ih­me­kään, että alam­me tun­tea pai­nei­ta tu­le­vai­suu­des­tam­me. Sa­mal­la hen­ki­lö­koh­tai­set ta­voit­teem­me muut­tu­vat: jo­ka­ty­tön ja po­jan am­ma­tit, ku­ten esi­mer­kik­si eläin­lää­kä­ri, pop­täh­ti, ral­li­au­toi­li­ja tai ast­ro­naut­ti muut­tu­vat iän myö­tä re­a­lis­ti­sem­mik­si.

Lu­ki­o­ai­ka­na huo­maa sel­ke­än muu­tok­sen asi­as­sa: am­ma­tin­va­lin­ta ei ole enää vain kau­kai­nen haa­ve su­me­as­sa tu­le­vai­suu­des­sa, vaan täyt­tä tot­ta ja osa nyky­het­keä. Tie­toi­suus työ­e­lä­män kil­pai­lun ko­vuu­des­ta al­kaa pai­naa har­ti­oil­la, ja pää­tök­sen teko saat­taa tun­tua vai­ke­al­ta.

Miten sitten osaisi selvittää oman polkunsa? Tässä muutamia vinkkejä aiheeseen:

1. Ra­jaa en­sin suu­ret lin­jat. Olet­ko te­o­reet­ti­nen ih­mi­nen, joka viih­tyy kir­jal­li­suu­den pa­ris­sa vai nau­tit­ko käy­tän­nön­lä­hei­ses­tä toi­mi­mi­ses­ta? HUOM! Har­ras­tuk­set ja am­mat­ti­haa­veet on hyvä erot­taa toi­sis­taan.
2. Sy­ven­nä poh­din­ta­si omiin kiin­nos­tuk­sen­koh­tei­sii­si. Ha­lu­at­ko aut­taa toi­sia ruo­hon­juu­ri­ta­sol­la vai nä­et­kö it­se­si joh­to­teh­tä­vis­sä tai esi­mer­kik­si tut­ki­muk­sen­te­ki­jä­nä? Toi­mit­ko pa­rem­min yk­sin vai ryh­mis­sä? On tär­ke­ää, että am­mat­ti­si on si­nua it­se­ä­si kiin­nos­ta­va ja että voit ku­vi­tel­la it­se­ä­si te­ke­mäs­sä sii­hen liit­ty­vää työ­tä pit­kä­jän­tei­ses­ti. Pelk­kä suu­ri palk­ka tai ri­ta­ril­li­nen van­hem­pien tai ys­tä­vien ja­lan­jäl­jis­sä kul­ke­mi­nen ei kan­na ko­vin­kaan pit­käl­le.
3. Anna it­sel­le­si het­kiä, jol­loin tark­kai­let it­se­ä­si ul­ko­a­päin: mil­lai­se­na näet it­se­si? Mit­kä ovat vah­vuu­te­si? Mitä juu­ri sinä voi­sit an­taa yh­teis­kun­nal­le ja muil­le ih­mi­sil­le kus­sa­kin am­ma­tis­sa? On hy­vin ke­hit­tä­vää, ja ehkä suo­ma­lai­sil­le luon­te­vam­paa, poh­tia omia ke­hi­tys­koh­ti­aan ja koh­taa­mi­aan han­ka­luuk­sia. Li­säk­si kan­nat­taa sel­vit­tää, onko am­mat­tiin joh­ta­vas­sa opis­ke­lus­sa ter­veys­suo­si­tuk­sia. Esi­mer­kik­si al­ler­gia ja ni­vel­sai­rau­det ovat usein työn­te­koa han­ka­loit­ta­via te­ki­jöi­tä. Täl­löin ikään kuin pi­dät työ­haas­tat­te­lua it­sel­le­si. Saat li­sää näkö­kul­mia asi­aan, jos ky­syt esi­mer­kik­si van­hem­pie­si tai ys­tä­vie­si mie­li­pi­det­tä. He ovat saat­ta­neet näh­dä si­nus­sa piir­tei­tä, jot­ka ovat jää­neet it­sel­tä­si huo­maa­mat­ta.
4. Kun olet tut­kis­kel­lut it­se­ä­si, ota yksi tai use­am­pi am­mat­ti kä­sit­te­lyyn ja lis­taa en­nak­ko­kä­si­tyk­se­si niis­tä. Käy­tä mah­dol­li­sim­man mo­nia näkö­kul­mia, esi­mer­kik­si plus­sa/mii­nus- tek­niik­kaa. Tar­kis­ta sit­ten net­ti­sivuilta, osuit­ko oi­ke­aan. Jos saa­ma­si lisä­tie­to vah­vis­taa ha­lu­a­si am­mat­tia koh­taan, olet oi­ke­al­la tiel­lä!
5. Am­ma­tin­va­lin­taa kos­ke­vaa tie­toa saa yl­lät­tä­vän use­as­ta läh­teis­tä, jo­ten nii­tä kan­nat­taa käyt­tää hyö­dyk­si. Pelk­kien pää­sy­koe­pis­te­ra­jo­jen ja kir­ja­lis­to­jen tui­jot­ta­mi­nen an­taa to­del­la ka­pe­an ku­van opis­ke­lus­ta. Onko si­nul­la ken­ties jota kuta tut­tua, joka opis­ke­lee si­nua kiin­nos­ta­vaa alaa? Eri­tyi­ses­ti abeil­le ja kak­ko­sil­le tar­jo­taan kou­lus­sam­me­kin am­ma­tin­va­lin­taan liit­ty­viä lu­en­to­ja ja vie­rai­lu­ja, jo­ten pidä kor­va­si auki hyö­dyl­lis­ten vink­kien va­ral­ta! Lu­en­noit­si­joil­la on var­mas­ti ylei­sem­pää tie­toa opin­toi­hin liit­ty­vis­tä pe­rin­teis­tä, jo­ten kyse ei ole vain arvo­sa­nois­ta ja tu­lok­sel­li­suu­des­ta. Eri oppi­lai­tok­set jul­kai­se­vat usein op­pai­ta, jois­sa ker­ro­taan kou­lu­tuk­ses­ta opis­ke­li­joi­den näkö­kul­mas­ta, jo­ten nii­hin kan­nat­taa tu­tus­tua hy­vin. Mo­nis­sa kou­luis­sa jär­jes­te­tään niin sa­not­tu ”avoi­mien ovien päi­vä”, jol­loin pää­see tark­kai­le­maan toi­min­taa pai­kan pääl­le. Kol­mo­sil­le suun­nat­tu abi­päi­vä ja 3.12 Hel­sin­gis­sä jär­jes­tet­tä­vät Stu­dia-mes­sut ovat oi­kei­ta aar­re­ait­to­ja am­mat­ti­haa­vei­taan poh­ti­vil­le, jo­ten ki­pin ka­pin sin­ne! Ha­lu­tes­sa­si voit myös käy­dä opon jut­tu­sil­la, he kyl­lä osaa­vat neu­voa jat­ko-opin­to­ja kos­ke­vis­sa asi­ois­sa.
6. Ne­tis­sä on pal­jon eri­lai­sia am­ma­tin­va­lin­ta­tes­te­jä. Itse mo­nel­la opon­kurs­sil­la käy­nee­nä voin suo­si­tel­la eri­tyi­ses­ti mol-avo -si­vus­toa, jos­sa on nel­jä eri osas­toa: työn omi­nai­suu­det, kiin­nos­tuk­sen­koh­teet, ky­vyt ja ra­joit­teet. Li­säk­si si­vus­tol­la on moni­puo­lis­ta tie­toa am­ma­teis­ta ja tut­kin­nois­ta. Voit myös tal­len­taa tu­lok­se­si ja kat­soa nii­tä jäl­keen­päin. Link­ki si­vus­tol­le löy­tyy täs­tä: mol.fi/avo
7. Jos näi­den asi­oi­den poh­ti­mi­nen tun­tuu vai­ke­al­ta, voit käy­dä paik­ka­kun­nan am­ma­tin­va­lin­ta­psy­ko­lo­gin tai työ­voi­ma­toi­mis­ton am­ma­tin­va­lin­nan oh­jaa­jan luo­na, ja saa­da sel­koa suun­ni­tel­mii­si.
8. Kun olet va­lin­nut mie­les­tä­si so­pi­van am­ma­tin, si­nun kan­nat­taa ot­taa sel­vää sen vaa­ti­muk­sis­ta, opis­ke­lun kes­tos­ta ja työs­ken­te­ly-ym­pä­ris­tös­tä. So­pi­vas­ti val­mis­tau­tu­nut ja mo­ti­voi­tu­nut op­pi­las an­taa ulos­päin hy­vän ku­van. Näi­den asi­oi­den li­säk­si työl­lis­ty­mis­ti­lan­ne on tär­keä seik­ka am­ma­tin­va­lin­nan kan­nal­ta.
9. Vaik­ka et pää­si­si­kään heti kä­sik­si yk­kös­va­lin­taa­si, ole sil­ti avoin myös muil­le tar­jouk­sil­le: usein esi­mer­kik­si TET-har­joit­te­lut ja muut työ­har­joit­te­lu­pai­kat voi­vat an­taa ki­pi­nän ja kiin­nos­tuk­sen myö­hem­mäl­le työ­u­ral­le.
10. Ole ar­mol­li­nen it­sel­le­si. Kiin­nos­tuk­sen koh­teet voi­vat vaih­del­la iän myö­tä, eikä ai­em­pi am­mat­ti­haa­ve tun­nu­kaan niin hy­väl­tä kuin alun­pe­rin oli aja­tel­lut. Voi aina kou­lut­tau­tua li­sää ja ot­taa joi­ta­kin ai­nei­ta sivu­ai­neik­si.
11. Seu­raa roh­ke­as­ti omaa pol­ku­a­si ja anna it­sel­le­si kun­ni­aa saa­vu­tuk­sis­ta­si. Älä myös­kään pel­kää mo­kaa­mis­ta. Op­pi­mi­nen on elin­i­käi­nen pro­ses­si, eikä ku­kaan ole kos­kaan täy­sin val­mis.

On­nea mat­kaan!

Ju­lia Pa­ka­ri­nen