Ihmisen sydämen syke on aina erittäin yksilöllinen ja se voi vaihdella jopa välillä 60-100 bpm (beats per minute = lyöntiä minuutissa). Terveellä ihmisellä tyypillinen leposyke on 60-80 bpm, mutta esimerkiksi kestävyysurheilijoilla se voi olla alhaisempikin. Sydämenlyöntien arvioinnissa on siis pakko käyttää keskiarvoja, koska kaikkien klassikkalaisten sydämenlyöntien mittaus olisi erittäin haastavaa.
Ottaisin koehenkilöiksi neljä oppilasta: kestävyysurheilevat tyttö ja poika, sekä kaksi urheilua harrastamattomat tyttö ja poika. Iällä tai luokka-asteella ei ole merkitystä. Pyytäisin heitä kokonaisen noin kuusituntisen koulupäivän ajan pitämään sykemittaria, joka mittaa sykkeen koko päivän aikana.
Laskisin oppilaiden sykemittareiden antamien keskimääräisten leposykkeiden keskiarvot. Tämä luku on oletettavasti jotakin välillä 60-80. Kertoisin tämän luvun kuusituntisen koulupäivän minuuttimäärällä. Tästä saisin keskimääräisen arvion sydämenlyönneistä koulupäivän aikana.
Kertoisin tämän luvun kaikkien klassikkalaisten määrällä.
Esimerkiksi:
Oppilaiden keskimääräisten leposykkeiden keskiarvo kuusituntisena koulupäivänä on 70 bpm.
Tunnissa on 60 minuuttia.
Yhden klassikkalaisen sydämenlyönnit:
70 x 60 x 6 = 25 200
Kuopion klassillisessa lukiossa on noin 600 opiskelijaa.
Kaikkien klassikkalaisten sydämenlyönnit:
600 x 25 200 = 15 120 000
Vastaus: Klassikkalaisten sydämet lyövät koulupäivän aikana noin 15 120 000 kertaa.
Kasperi Riihimäki
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Syd%C3%A4men_syke
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuopion_klassillinen_lukio
Ahkera klassikkalainen käy pitkän matematiikan pakollisia kursseja
lukion aikanana 10, syventäviä kolme sekä kaksi kertauskurssia, eli 15
kurssia. Yhteen kurssiin sisältyy noin 20 oppituntia.
Kuinka paljon tehokasta työskentelyaikaa menee koko lukion aikana
hukkaan, kun tämä ahkera klassikkalainen kuitenkin myöhästyy joka
matematiikan tunnilta yhdellä minuutilla? 15 * 20 min = 300 min = 5 h
Jos tämä klassikkalainen teroittelee lisäksi kyniään toisen minuutin,
kuluu aikaa hukkaan jo 10 tuntia. Jos ajatukset tunnin aikana karkaisivat
vielä muutamaksi hetkeksi matematiikan ihmeellisestä maailmasta
esimerkiksi viikon ruokalistan pohdiskeluun niin, että viisi minuuttia on jo
tunnista kulunut hukkaan, vuosien aikana siitä kertyy 25 tuntia, eli yli
vuorokausi!
Entä jos kaiken tämän lisäksi flunssa pääsee yllättämään joka kurssilla,
ja ahkeran klassikkalaisen on jätettävä kaksi 75 minuutin oppituntia
välistä?
15 * 18 * 5 min + 15 * 2 * 75 min = 3600 min = 60 h = 2,5 vuorokautta
Ylioppilaskokeiden kynnyksellä tämän ahkeran klassikkalaisen
toivoessa, että matikasta olisi vielä edes yksi kertauskurssi voin hänen
suureksi ilokseen todeta että
3600 min / 75 min = 48 oppituntia eli hänellä on lukion aikana kulunut yli
kahden matematiikan kurssin verran aikaa laiskotteluun!
Siiri Koutola
Non SolumMarraskuu 2015 - Klassikka 75 vuotta28.10.2015