Soppaorjat koulun arjessa 1980-luvulla

Luok­ka­kuva: 2A vuon­na 1982 (Ku­vas­sa al­haal­ta­päin kat­sot­tu­na toi­sel­la ri­vil­lä; en­sim­mäi­nen oi­ke­al­ta: Nii­na Huus­ko­nen)

Nii­na Huus­ko­nen, mil­loin kä­vit Klas­si­kan?
– Aloi­tin lu­ki­on syk­syl­lä 1981 ja kir­joi­tin yli­op­pi­laak­si ke­vääl­lä 1984

Miten sen ajan Klassikka eroaa nykyisestä Klassikasta? Tai onko yleensäkään eroja?

– Opis­ke­lu ta­pah­tui yh­te­nä luok­ka­na, ku­ten pe­rus­kou­lus­sa­kin. Oppi­tun­nit kes­ti­vät 50 mi­nuut­tia ja väli­tun­nit 10 mi­nuut­tia, jot­ka vie­tet­tiin ul­ko­na. Ai­nei­ta lu­et­tiin jak­soit­tain, mut­ta jak­so­jen päät­ty­es­sä koe­viik­ko­ja ei ol­lut. Ko­kei­ta oli pit­kin jak­soa enem­män ja vä­hem­män. Jos ver­ra­taan sitä ai­kaa, kun minä olin lu­ki­os­sa ja tä­män päi­vän lu­ki­o­ta, niin opis­ke­lu­tah­ti on pal­jon tii­viim­pää. Tä­nä­päi­vä­nä on pal­jon enem­män esi­tel­miä ja es­sei­den kir­joit­ta­mis­ta. Yli 30 vuot­ta sit­ten tun­tuu kuin lu­ki­os­sa opis­ke­lu oli­si ol­lut hel­pom­paa kuin ny­ky­ään.
– Jos Klas­si­kan ul­kois­ta ole­mus­ta ver­ra­taan, niin sei­nät ja por­taat ovat säi­ly­neet sa­ma­na, mut­ta kaik­ki muu on muut­tu­nut, esi­mer­kik­si 80-lu­vul­la syö­tiin luo­kis­sa ja sop­pa­or­jat kä­vi­vät ha­ke­mas­sa keit­ti­ös­tä ruo­at ja as­ti­at eli ruo­ka­laa ei ol­lut. Muu­ten si­sus­tus on vä­rik­kääm­pää ja ko­dik­kaam­paa nyky­päi­vä­nä.

Millainen yhteishenki oli?

– Luo­kas­sa oli hyvä yh­teis­hen­ki, kos­ka 3 vuot­ta opis­kel­tiin ja lii­kut­tiin tii­viis­ti yh­des­sä. Yh­teis­hen­keä li­sä­si myös lu­ke­mat­to­mat tei­ni­bi­leet, mil­loin ke­nen­kin ko­to­na ja en­sim­mäi­sen opin­to­vuo­den ke­vääl­lä teh­ty luok­ka­ret­ki ’aat­teen maa­haan’ eli sil­loi­sen Neu­vos­to­lii­ton kau­pun­kiin Le­nin­gra­diin (ny­kyi­nen Pie­ta­ri).

Lempiopettajia? Opettaako samoja opettajia edelleenkin kuin ennen?

– Lem­pi­o­pet­ta­ji­a­ni oli­vat äi­din­kie­len opet­ta­ja Hel­ka Nur­mi, Ruot­sin opet­ta­ja Pau­li Iko­nen, Sak­san opet­ta­ja Anja Ho­lo­pai­nen, lii­kun­nan opet­ta­ja Han­ne­le Iso­hel­la ja tie­tys­ti iki-iha­na la­ti­nis­ti Timo Kova­kos­ki.
– Sa­ka­ri Svärd opet­ti pit­kää ma­te­ma­tiik­kaa jo 1980-lu­vun alus­sa. Si­sa­re­ni luo­kal­la oli op­pi­las ni­mel­tä Jou­ni Ho­lo­pai­nen, joka toi­mii ny­ky­ään kuva­tai­teen opet­ta­ja­na Klas­si­kas­sa.

Millaisia opetustyylejä oli?

– Ope­tus­tyy­le­jä oli niin mo­nia kuin opet­ta­ji­a­kin, in­nos­ta­via ja tyy­liin ’EVVK’-tyy­le­jä.
– Piir­to­hei­tin­tä ja lii­tu­tau­lua käy­tet­tiin pal­jon ja muis­tiin­pa­no­ja kir­joi­tet­tiin vih­koi­hin. Kaik­ki tie­to ha­et­tiin kir­jois­ta, in­ter­ne­tiä ei tuol­loin ol­lut.