Laulu Klassikalle

Taas kah­vi­kone reis­tai­lee, vie eu­ron mul­ta pois mut ruo­ka­las­sa sen­tään vie­lä aamu­pa­laa ois Saan ba­naa­nin, rah­kan sekä yh­den pa­tu­kan nyt tun­nil­le jo kii­ruh­dan

Mä ris­tin kä­det, kään­nään kat­seen hil­jaa luok­kaa päin siel­lä ruot­sin­o­pet­ta­jan vi­hai­se­na näin Hä­dis­sä­ni syyk­si sa­noin ”jag för­sov mig” Kat­se mai­kan sa­noi ”EI”

Niin pie­nen het­ken jak­so on niin hel­pon tun­tui­nen mut sit­ten is­kee koe­viik­ko, sel­viä mä en Voi kun­pa jos­kus ren­nom­paa tää kaik­ki olla vois mut päi­vä­kään en Klas­si­kas­ta vaih­tai­si mä pois

En kos­kaan tule ai­kaa tääl­lä täy­sin unoh­taa penk­ka­rei­ta, wan­ho­ja ja muu­ta mu­ka­vaa Vaik´ kir­joi­tuk­set vä­lil­lä mun pin­naa ki­ris­tää Niin Pul­jun her­kut pi­ris­tää

Niin pie­nen het­ken jak­so on niin hel­pon tun­tui­nen mut sit­ten is­kee koe­viik­ko, sel­viä mä en Voi kun­pa jos­kus ren­nom­paa tää kaik­ki olla vois mut päi­vä­kään en Klas­si­kas­ta vaih­tai­si mä pois

Niin pie­nen het­ken jak­so on niin hel­pon tun­tui­nen mut sit­ten is­kee koe­viik­ko, sel­viä mä en Voi kun­pa jos­kus ren­nom­paa tää kaik­ki olla vois mut päi­vä­kään en Klas­si­kas­ta vaih­tai­si mä pois

Meri Kiis­ki­nen ja Essi Vää­nä­nen

(Sä­vel: Rak­kaus on lumi­val­koi­nen)