Kun kierrätät, säästät luontoa

Kier­rät­tä­mi­nen on kä­si­te, jo­hon tu­tus­tum­me jo ala-as­teel­la ja joka pu­hut­taa vie­lä lu­ki­os­sa­kin. Jos me­ni­sin ka­dul­le ky­se­le­mään, mitä miel­tä ih­mi­set ovat kier­rä­tyk­ses­tä, suu­rin osa pi­täi­si sitä tär­ke­ä­nä. En itse ai­na­kaan ole ta­van­nut vie­lä ke­tään, joka oli­si ko­va­kin kier­rä­tyk­sen vas­tus­ta­ja. Olen kui­ten­kin huo­man­nut, että on usei­ta, jot­ka ei­vät kier­rä­tä ol­len­kaan tai vaan hy­vin vä­hän. Tut­ta­vien luo­na ky­se­lee, mi­hin pi­täi­si lait­taa ba­naa­nin­kuo­ret ja saa vas­tauk­sek­si hu­vit­tu­neen ”No ros­kiin tie­ten­kin.”

   Mis­tä tämä ris­ti­rii­ta sit­ten joh­tuu? Kaik­ki tie­tä­vät kier­rä­tyk­sen hyö­dyis­tä ja tär­key­des­tä. Mo­nel­la ei kui­ten­kaan ole ha­ju­a­kaan, mi­ten kier­rät­tä­mi­nen oi­kein toi­mii ja mi­ten se oli­si hel­poin­ta to­teut­taa. Mi­ten kar­ton­ki- ja pa­pe­ri­jäte oi­kein ero­tel­laan, mikä oi­kein on me­tal­li­jäte ja mis­tä tun­nis­taa kier­rä­tet­tä­vän muo­vin. Saat­taa kier­rät­tä­mi­nen joi­den­kin mie­les­tä olla lii­an ai­kaa vie­vää ja han­ka­laa­kin, jol­loin lais­kuus vie mo­ti­vaa­ti­on.

   Kier­rät­tä­mi­nen ei kui­ten­kaan lop­pu­jen lo­puk­si ole yh­tään vai­ke­aa eikä vie tur­haan ai­kaa­kaan. Sii­tä tu­lee no­pe­as­ti ru­tii­nia, kun vain jak­saa aloit­taa. Itse olen lap­ses­ta asti kier­rät­tä­nyt, kos­ka äi­ti­ni on aina ol­lut sii­tä tark­ka eikä ny­ky­ään tu­li­si mie­lee­ni­kään heit­tää kier­rä­tet­tä­viä seka­jät­tee­seen.

Mi­ten kier­rät­tää?

    Voi­sin ja­kaa tie­don, mitä olen itse kier­rät­tä­es­sä­ni op­pi­nut:

Bio­jäte: Bio­jäte on erit­täin hai­tal­lis­ta, jos sitä ei kier­rä­tä ja sa­mal­la hy­vin hyö­dyl­lis­tä kier­rä­tet­ty­nä. Seka­jät­tei­siin lai­tet­tu bio­ha­jo­a­va jäte me­nee usein pol­tet­ta­vak­si. Se on usein lii­an kos­te­aa pa­laak­seen kun­nol­la sekä ai­heut­taa me­taa­nia, joka on kas­vi­huo­ne­kaa­su eli no­peut­taa il­mas­ton läm­pe­ne­mis­tä. Bio­jät­tei­siin kuu­luu kaik­ki elin­tar­vik­keet, ta­lous­pa­pe­ri ja lau­tas­lii­nat, kas­vit, muna­ken­not ja pui­set ate­ri­met sekä ham­mas­ti­kut. Ne voi vie­dä talo­yh­ti­ön bio­jäte­as­ti­aan tai kom­pos­toi­da, jos on oma kom­pos­ti. Bio­jät­teet on hel­poin­ta ko­to­na ka­sa­ta muo­vi tai me­tal­li­as­ti­aan, jon­ka käy tyh­jen­tä­mäs­sä, kun se täyt­tyy tai jo­kin sii­nä al­kaa hais­ta.

Pa­pe­ri: Pa­pe­ri­kui­dun voi kier­rät­tää muu­ta­man ker­ran. Sii­tä val­mis­te­taan mm. sa­no­ma­leh­ti-, wc- ja ta­lous­pa­pe­ria. Pa­pe­rin­kier­rä­tyk­seen voit lait­taa mai­nos­pa­pe­rit, aika­kaus­leh­det, pu­he­lin­lu­et­te­lot ym. kui­van pa­pe­ri­kui­dun, myös ik­ku­nal­li­set kir­je­kuo­ret. Pa­pe­rit kan­nat­taa ko­to­na kui­ten­kin aina ja­kaa. Talo­yh­ti­ön ke­räys­pa­pe­riin voi lait­taa mel­kein kai­ken muun pa­pe­rin mut­ta kaik­ki luot­ta­muk­sel­li­set pa­pe­rit, ku­ten las­kut ja so­pi­muk­set (sel­lai­set mit­kä si­säl­tä­vät esim. so­tun tai pank­ki­tie­to­ja) kan­nat­taa vie­dä sul­jet­tuun alue­ke­räys­as­ti­aan jos­ta ku­kaan ei saa nii­tä kä­siin­sä. Meil­lä on keit­ti­ös­sä kan­gas­kas­si, jo­hon ke­rä­tään sa­no­ma­leh­det ja mai­nok­set ja työ­huo­nees­sa pöy­dän alla muo­vi­as­tia jo­hon ke­rä­tään luot­ta­muk­sel­li­set pa­pe­rit. Mo­lem­mat ovat iso­ja, jo­ten ne tar­vit­see tyh­jen­tää vain har­voin.

Kar­ton­ki ja pah­vi: Näi­den kans­sa on mo­nil­la on­gel­mia. Se ei kui­ten­kaan ole ko­vin­kaan moni­mut­kais­ta. Voit lait­taa sa­maan as­ti­an mel­kein kai­ken. Pah­vi­laa­ti­kot, elin­tar­vi­ke­pak­kauk­set, rus­ke­at kir­je­kuo­ret, pa­pe­ri­rul­lien hyl­syt, voi­ma­pa­pe­rin ku­ten pa­pe­ri­kas­sit ja nes­te­kar­ton­gin. Nes­te­kar­ton­kia ovat kaik­ki mai­to- ja mehu­pur­kit, kar­ton­ki­set jää­te­lö­pak­kauk­set ym. Myös alu­mii­ni­vuo­ra­tut pak­kauk­set, joi­ta käy­te­tään mm. me­huil­le ja pa­vuil­le voi lait­taa sa­maan kier­rä­tyk­seen. Meil­lä nämä ke­rä­tään ko­to­na ros­kik­sen taak­se omaan as­ti­aan­sa, jon­ka tyh­jen­näm­me talo­yh­ti­ön ke­räys­as­ti­aan.

Pul­lot ja töl­kit: Näi­tä suu­rin osa osaa­kin kier­rät­tää jo hy­vin, pie­ni tas­ku­raha on erin­o­mai­nen mo­ti­voi­ja. Ul­ko­na ke­säl­lä al­ko­ho­lia naut­ti­vat nuo­ret­kin voi­si­vat yrit­tää muis­taa, että lasi­pul­lot voi täyt­tää uu­del­leen jopa 30 ker­taa. Se kan­nat­taa siis mie­luum­min jät­tää jo­hon­kin toi­sen ke­rät­tä­väk­si kuin rik­koa en­sim­mäi­seen ki­ve­tyk­seen.

Me­tal­li: Ko­to­na ke­rään­ty­vä pien­me­tal­li ke­rä­tään alue­ke­räyk­sis­sä ja su­la­te­taan uu­del­leen käy­tet­tä­väk­si. Me­tal­lia ker­tyy yleen­sä hi­taas­ti, jo­ten sitä ei myös­kään tar­vit­se olla usein vie­mäs­sä. Pien­me­tal­liin kuu­luu elin­tar­vi­ke­purk­kien li­säk­si maa­li­pur­kit, kat­ti­lat ja pie­net ko­nei­den osat. Suu­rem­man me­tal­li­ro­mun voi vie­dä esim. romu­liik­kee­seen. Meil­lä me­tal­li ke­rä­tään muo­vi­pus­siin, jota säi­ly­te­tään ros­kis­kaa­pis­sa tis­ki­al­taan alla.

Lasi: La­sil­le on me­tal­lin ta­paan as­tia alue­ke­räys­pis­teis­sä. Sii­hen voi vie­dä hil­lo- ja kas­ti­ke­pur­kit ym. Myös lasi­pul­lot voi vie­dä la­sin­kier­rä­tyk­seen mut­ta suo­sit­te­len mie­luum­min pul­lon­pa­lau­tus­ta. Kuu­muut­ta kes­tä­vät la­sit ku­ten uuni­vuo­at ja glö­gi­la­sit sekä ei­vät kui­ten­kaan kel­paa la­sin­kier­rä­tyk­seen. Ke­rääm­me ko­to­na lasi­jät­teen sa­mal­la ta­val­la kuin me­tal­lin ja viem­me ne usein sa­mal­la ker­taa pai­kal­li­seen ke­räys­pis­tee­seen.

Luon­to kiit­tää kier­rät­tä­jää

Muo­vi: Muo­vin kier­rä­tys on mo­nis­sa pai­kois­sa teh­ty vai­ke­ak­si, kun ke­räys­as­ti­at otet­tiin pois. Esi­mer­kik­si tääl­lä Lep­pä­vir­ral­la ei voi muo­via vie­dä mi­hin­kään. Tie­dän kui­ten­kin että esim. Kuo­pi­os­sa Pui­jon S-mar­ke­tin edes­sä on iso kier­rä­tys­pis­te mi­hin voi vie­dä muo­vi­jät­teen. Ky­sei­seen as­ti­aan voi vie­dä kai­ken­lai­sen muo­vin, mm. elin­tar­vi­ke­pak­kauk­set ja -pus­sit. Siel­lä on myös mah­dol­li­suus kier­rät­tää muo­vi­pus­sit. Jois­sain pai­kois­sa kui­ten­kin kel­paa vain tie­tyn­lai­nen muo­vi, mikä il­moi­te­taan as­ti­aan kiin­ni­te­tys­sä info-la­pus­sa. Muo­vi­pak­kauk­ses­sa käy­tet­ty muo­vi­tyyp­pi on il­moi­tet­tu mer­kin­näl­lä, esim. PP-5. Ke­rääm­me ko­to­na muo­vi­jät­teen myös sa­mal­la ta­val­la kuin la­sin ja me­tal­lin ja äi­ti­ni vie sen tie­tyin väli­a­join Pui­jol­le työ­mat­kal­laan.

 Ny­ky­ään mel­kein kai­ken voi on­nek­si kier­rät­tää. Tä­män kai­ken li­säk­si esim. pa­ris­tot ja lam­put voi vie­dä kau­pois­sa omiin ke­räys­as­ti­oi­hin­sa ja vaat­teet UFF:n tai Pu­nai­sen Ris­tin ke­räys­pis­tei­siin.

   Näil­lä oh­jeil­la pi­täi­si olla help­po aloit­taa oman ta­lous­jät­teen oi­kein kier­rät­tä­mi­nen. Kan­nat­taa ot­taa sel­vää sii­tä, mil­lai­set kier­rä­tys­mah­dol­li­suu­det omas­sa piha­pii­ris­sä on ja myös, että mis­sä on lä­hin alue­ke­räys­pis­te. Jos ei mei­naa muis­taa mikä meni mi­hin­kin, kier­rä­tys­as­ti­at ker­to­vat aina itse, mitä nii­hin saa ja ei saa lait­taa. Tie­ten­kin on myös ih­meel­li­nen in­ter­net, mis­tä tä­män sa­man in­for­maa­ti­on löy­tää.

Kun kier­rä­tät, sääs­tät luon­toa ja huo­maa­mat­ta­si myös vä­hen­nät ros­kik­sen­vien­ti­ker­to­ja.