Opiskelun sähköistäminen on ollut projektinani kuluneen opintovuoden aikana. Vihkoja ei minulta enää löydä, oppikirjojakin olen jo digitaalisina kokeillut.
Sähköisen työskentelyn linjan valinnut saattaa kohdata ongelman etenkin matematiikan kohdalla. Reaaliaineissa tuotettava teksti syntyy helposti tietokoneen näppiksellä. Tekstinkäsittelyohjelmien kaavaeditorien kanssa painiessa huomio keskittyy lähinnä matematiikan ymmärtämisen sijasta oikeiden operaattorirakenteiden ja symboleiden metsästykseen. Samainen ongelma toistuu fysiikan, ehkä kemiankin kohdalla.
Tablet-tietokone ja kosketuskynä soveltuvat matemaattiseen kirjoittamiseen kohtalaisesti. Yhdistelmä on kätevä kaikessa pienuudessaan ja keveydessään, eikä kuljetus vie paljoa tilaa. Ongelmiksi voivat nousta tabletin näytön pienehkö koko ja toisinaan kuvan tahmova liikkuvuus. Tabletin ja läppärin symbioosi voi rakoilla synkronointiongelmien takia: jos haluaa tutkia tehtyjä tehtäviään tietokoneelta, voikin olla ettei tablet vielä ole niitä synkronoinut koneelle. Toki sujuvuus riippuu siitä, mikä tabletti on käytössä, mutta omalla kohdallani iPad mini ei kokonaan saanut minua innostumaan.
Tämän tablet-kokeilun jälkeen päätin ihan mielenkiinnosta testata pitkään käyttämättömänä ollutta piirtopöytääni: ratkaisisiko se tabletin ongelmat matematiikan ja fysiikan kohdalla?
Aloitin piirtopöydän käytön neljännessä jaksossa kesken MAA4- ja FY2-kurssien. Sovellus, jonne laskutehtävät tein ja teen, on kaikille tuttu Microsoft Office OneNote (2016). Loin koko jaksolle oman muistikirjan ”Jakso 4” ja siihen omat osansa eri oppiaineille. Viidennessä jaksossa päätin tehdä puolestaan matematiikkaan oman osaryhmän, johon saa helpommin jaoteltua tehtäviä kirjan luvuittain omiin osiinsa.
Piirtopöydällä piirsin jo pienempänä lapsena, joten sen käyttö ei tuottanut vaikeuksia, kun otin sen käyttöön lukio-opiskelussa. Aluksi voi olla hankalaa löytää tuntuma kynän ja liukkaan piirtopöydän välillä. Kirjoitettu teksti ei näy piirtopöydällä vaan pelkästään tietokoneen näytöllä, mikä voi myöskin hämmentää aloittelijaa. Kynän ”kärjen” hahmottaminen tietokoneen näytöltä oli aikoinaan minullekin hankalaa, mutta nopeasti sekin alkaa löytymään.
Mielestäni tärkeää oli, ettei piirtopöydän käyttöönotto vienyt kaikkea energiaa sen käytön opetteluun. Myöskään uusi työskentelyalusta ei hidastanut toimiani vaan laskut sujuvat rivakasti.
Opiskelu tehostuu
Piirtopöytä on tehostanut merkittävästi erityisesti matematiikan opiskeluani: saan tehtyä kaikki matematiikan tehtävät ja tarvittaessa teoriaosuudet saumattomasti piirtopöydän ja läppärin yhteistyöllä. Voin pitää laskinohjelmaa (Class Pad Manager) välilehdessä auki laskiessani laskintehtäviä, ottaa kuvakaappauksia laskimen näytöstä ja lisätä niitä osaksi tehtävän ratkaisua.
Piirtopöytä mahdollistaa kätevästi erilaisten kuvioiden sekä viivojen lisäämisen ja niiden muokkauksen tehtävissä. OneNotesta löytyy tarvittavat valmiit viivat ja kuviot, kuten neliöt ja kolmiot, eikä tarvitse ruveta niitä itse taiteilemaan kuten perinteisessä kynä-vihko-viivotin -työtavassa. Matematiikassa ja fysiikassa tästä on hyötyä, koska monesti erilaisilla kuvioilla pyritään hahmottamaan laskutehtäviä, varsinkin sanallisia.
Jokaiselle tehtävälle teen aina oman sivun OneNoteen: lisään sivuja sitä mukaa kun tehtäviä teen (oheinen kuva).
Mutta miten voin näyttää tehtäviäni oppitunnilla valkokankaalla, kun tietokone ei oikein mahdu järkevästi dokumenttikameran alle? Ei huolta. Opettajilla on yleensä luokan yhteinen OneNote-muistikirja käytössä, joten siirrän haluamani taulutehtävät omasta muistikirjastani luokan muistikirjaan omalle sivulleni. Sieltä opettaja voi ne näyttää koko luokalle tietokoneensa kautta valkokankaalta.
Entä miten voin palauttaa opettajalle tekemäni laskutehtävät kurssin lopussa? Sama tyyli kuin edellisessä tapauksessa: siirrän vain tehtävät luokan muistikirjan omaan osioon. Halutessaanhan tehtävät voisi suoraan tehdä sinne, mutta itse ainakin olen halunnut tehdä tehtävät omaan muistikirjaani, jossa on kaikki muukin materiaali, teoria-aines, linkit ym.
Oman piirtopöytäni huonoksi puoleksi voin mainita sen suhteellisen suuren koon ja painon. Kuitenkin se on koululaukussa kulkenut ihan sulassa sovussa muidenkin koulutarvikkeiden, kirjojen ja läppärin mukana. Oma piirtopöytäni on vanhempaa sarjaa USB-liittimineen, mutta nyt jo lienee saatavilla myös langattomia laitteita. Lisäksi koot ovat voineet pienetä, samoin massa.
Digitutorin niksinurkkaa kompaten haluan kannustaa opiskelijoita ennakkoluuloitta kokeilemaan erilaisia sähköisiä opiskelumenetelmiä. Itselläni tavoitteena on kokeilla jatkossa lisää digikirjoja, erityisesti matematiikassa. Vielä tähän asti olen pysytellyt turvallisesti paperisessa matematiikan kirjan versiossa, mutta aina on hyvä kehittyä!Mielenkiintoisia hetkiä sähköisen opiskelun polulla!