Kumarrus koulun lavalla, valkolakki päähän ja ovesta ulos. Helposti voisi ajatella, että lukiouran lopettaminen ei olisi sen mullistavampaa. Käytännöntasolla kaikki kuitenkin tietävät, että valmistuneella nuorella on edessään muutosten voimakkaat puhurituulet. Jatkossa saatavilla ei ole enää jokapäiväistä ilmaista lounasta lukiotuttavien seurassa tai painetta jatkuvien palautustehtävien muistamisesta. Olisi mentävä töihin, astuttava palvelukseen, muutettava uudelle paikkakunnalle tai aloitettava ammatin opiskelu. Tulisi muodostaa uusi elämä ulkona tutuista toimintatavoista.
Ei sitä lukiota ole kuitenkaan turhaan käyty. Ja vaikka kuinka olisi pyrkinyt vain saamaan tunneilta tuntuneet minuutit kulumaan 2048-peliä pelaten, ei lukion yleissivistävää vaikutusta voi jättää huomioimatta. Sillä minne ikinä vastavalmistuneen tie viekin, on hänen mukanansa vähintään 18 aineen lukio-oppimäärän tietopaketti. Tuo monipuolinen työkalupakki auttaa arkielämän tilanteissa ja antaa hyvän lähtökohdan yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Kuitenkaan moniakaan lukioajan opeista ei ole kirjattu opetussuunnitelmiin tai oppikirjoihin. Olemme kasvaneet ja kehittyneet paljon lukion aikana ja ennen uravalinnan tekemistä itsestään oppimisen voi nähdä erittäin hyödyllisenä. Lähtökohdat ovat siis hyvät siirtyä elämässä eteenpäin.
Ensimmäinen askel lukion jälkeisessä elämässä monelle on kesätyöt, jotka saattavat saada jatkoa opiskelujen ohella tai välivuoden aikana. Niinkuin lukiokoulutus, myös työ avartaa katsontakantaa elämästä. Konkretia ja käytännönläheisyys saattavatkin maistua lukiouran teoriaa päntänneisiin aivoihin. Itsestään oppiminenkaan ei lopu, saattaa joku löytää johtolankoja unelmatyöhönsä kesätöistä. Elämän muutos on myös hyvä tilaisuus tutustua itseensä uudelleen uudessa ympäristössä ja tilanteessa. Samalla on mahdollisuus tehdä jotain aivan muuta kuin olla nenä kirjassa tai tietokoneen näytössä. Uuden sivun kääntäminen voi olla yllättävänkin puhdistavaa ja rentouttavaa.
Toivottavaa olisikin, että jokainen saisi mahdollisuuden levätä lukiotaivalluksen jälkeen. Ylioppilastodistuksen kirjainrivistöön katsomatta on jokainen valkolakkinen tehnyt suuren työn, joka ei ole kestänyt pelkästään ylioppilaskirjoitusten ajan vaan koko 13-vuotisen koulu-uran verran. Elämä on heitellyt tielle esteitä ja haasteita, joista huolimatta ja niiden vastatuulessa valkolakki on saavutettu. Olkaamme siis ylpeitä ja kiitollisia saavutuksestamme, unohtamatta kiittää itseämme.
Lakkijaisjuhlassa Klassikan saliin kokoontuu viimeistä kertaa joukko, joka ei enää koskaan tule olemaan yhdessä samana, Klassikan 2023 päättävinä ylioppilaina. Klassikka ja lukiokoulutus on jättänyt meihin jälkensä, oli se sitten se, että saavumme joka paikkaan klassikkalaisen notkean aikataulun mukaisesti 10 min myöhässä, päässämme soisi katkeamattomana nauhana ”Rappiolla” tai muistaisimme ne jankatut vaikuttamisen keinot ulkomuistista. Merkittävin Klassikan tekemä jälki ei kuitenkaan löydy luokan muistikirjan kätköistä tai RO-viestien asialistasta, vaan meistä itsestämme ja siitä välietapista matkaa, mitä jatkamme nyt eteenpäin.
Non Solum Kevät 2023Kesä on täällä taas!3.6.2023