Pukinsarvia ja kuolleiden henkiä – Miltä näyttivät suomalaiset jouluperinteet satoja vuosia sitten?

Vuo­den 2020 jou­lu tu­lee mo­nil­le ih­mi­sil­le ole­maan täy­si vas­ta­koh­ta ai­kai­sem­pien vuo­sien jou­lui­hin ver­rat­tu­na. 

Ta­val­li­ses­ti useat per­heet mat­kus­ta­vat koko jou­lu­lo­mak­si pa­koon Suo­men kyl­mää ja pi­me­ää jou­lua pa­la­tak­seen taas uu­den vuo­den jäl­keen ta­ka­sin ar­keen, mut­ta ko­ro­nan ta­kia täl­lai­nen jou­lun­viet­to­tapa ei ole tänä vuon­na mah­dol­lis­ta. Mat­kus­ta­mi­nen ei ole kui­ten­kaan ai­noa jou­lu­pe­rin­ne, joka jää mitä to­den­nä­köi­sim­min to­teut­ta­mat­ta.

Su­ku­lais­ten luo­na vie­rai­lu saat­taa jää­dä ra­joi­tus­ten vuok­si pois ku­vi­ois­ta ja isot, koko su­vun jou­lu­juh­lat saa unoh­taa. Van­hem­mat jou­tu­vat kuu­mei­ses­ti miet­ti­mään ko­ro­na-ajan rat­kai­sua jou­lu­pu­kin vie­rai­luun, sil­lä palk­ka­puk­kien kier­te­ly per­hees­tä toi­seen ei ole vält­tä­mät­tä pa­ras tapa toi­mia pan­de­mi­an kan­nal­ta. 

Jou­lu ei kui­ten­kaan ole aina ol­lut yhtä vil­kas, hek­ti­nen ja kau­pal­li­nen kuin se on ny­ky­ään. Mi­ten Suo­mes­sa vie­tet­tiin jou­lua en­nen 1900-lu­kua? 

Suu­rin osa ny­kyi­sis­tä jou­lu­pe­rin­teis­täm­me on ran­tau­tu­nut Suo­meen 1800-lu­vul­la. Sitä en­nen jou­lun viet­to Suo­men alu­eel­la on ol­lut par­haim­mil­laan suh­teel­li­sen eri­kois­ta puu­haa. Ny­kyi­nen, val­ko­par­tai­nen, hert­tai­nen van­ha ukko, jon­ka me ny­ky­ään tun­nem­me jou­lu­puk­ki­na oli men­nei­nä ai­koi­na var­sin vei­keä hah­mo. Niin kut­su­tun Nuutti­pu­kin asuun kuu­lui muun mu­as­sa pu­kin sar­vet, olki­naa­mio ja nu­rin kään­net­ty lam­paan­nah­ka­turk­ki. Nyky­päi­vä­nä täl­lais­ta il­mes­tys­tä luul­tai­siin to­den­nä­köi­ses­ti jon­kin­lai­sek­si kult­ti­toi­min­nak­si. 

Myös jou­lu­ruu­at ovat ot­ta­neet uu­den suun­nan oma­va­rai­ses­ta köy­hyy­des­tä su­per­mar­ket­tien herk­kupal­jou­teen. 1700-lu­vun kes­ki­mää­räi­sen ta­lon­poi­kais­per­heen jou­lu­ruo­ka­lis­taan kuu­lui mel­ko pit­käl­ti li­pe­ä­ka­laa ja ohra­puu­roa. To­del­li­nen herk­ku! 

Edel­lä mai­ni­tut jou­lun­viet­to­ta­vat saat­ta­vat kuu­los­taa hie­man ab­sur­deil­ta, mut­ta Suo­men his­to­ri­aan kuu­luu myös pe­rin­tei­tä, jot­ka ovat jää­neet elä­mään nyky­päi­vään. Ken­ties ylei­sin näis­tä on jou­lu­sau­na, jo­hon liit­tyi ai­ka­naan sau­na­ton­tun lah­jo­mi­nen ruo­al­la ja juo­mal­la.

Myös monien per­heiden jou­lu­pe­rin­ne lin­tu­jen ruok­ki­mi­ses­ta jou­lu­aat­to­na on pe­räi­sin ajoilta, jol­loin mui­nai­set suo­ma­lai­set us­koi­vat lin­tu­jen edus­ta­van kuol­lei­ta rak­kai­ta, jot­ka juh­li­vat elä­vien per­heen­jä­sen­ten kans­sa kes­ki­tal­ven juh­laa. 

Suu­rin osa ny­kyi­sis­tä jou­lu­pe­rin­teis­tä, ku­ten jou­lu­ka­len­te­rit, joulu­kuu­si ja lah­jo­jen an­ta­mi­nen on kui­ten­kin ulko­maa­lais­ta pe­rua.  

Voi­sit­ko tänä vuon­na jät­tää vaik­ka­pa pi­par­ka­kun sau­nan nur­kal­le sau­na­ton­tul­le tai ri­pus­taa tali­pal­lo­ja piha­pui­hin pik­ku­lin­tu­jen ilok­si? Nyt on täy­del­li­nen het­ki ko­keil­la nii­tä jou­lu­as­ka­rei­ta, joil­le ei ole ai­em­min löy­ty­nyt ai­kaa kaik­kien juh­lien ja jär­jes­te­lyjen kes­kel­tä. As­kar­te­le uu­sia jou­lu­ko­ris­teja luon­non­ma­te­ri­aa­leista, ku­ten kä­vyis­tä tai kuu­sen­ok­sis­ta ja jos kär­si­väl­li­syy­te­si riit­tää, opet­te­le te­ke­mään him­me­li! 

Jos aihe kiin­nos­taa, ota sel­vää myös mui­den kult­tuu­rien jou­lu­pe­rin­teis­tä. Eh­kä­pä aloi­tat­te tänä vuon­na täy­sin uu­den pe­rin­teen? 

Hy­vää jou­lua kai­kil­le! 

Kuva: Ant­ti Jump­po­nen