Runoja joululahjaksi

Kau­neim­mat au­rin­gon­sä­teet osu­vat har­maan maan kel­tai­seen voi­kuk­kaan

Se lois­taa kuin kul­tai­nen täh­ti, nii­tä on mon­ta

Mik­si en voi an­taa sitä si­nul­le jou­lu­lah­jak­si?

Peh­meä vilt­ti vih­re­äl­lä ruo­hol­la, pal­jaat var­paat

Läm­min tuu­li hy­väi­lee ihoa, kun vas­ta­ran­ta täyt­tyy vä­reis­tä, jot­ka ovat suu­rel­la si­vel­ti­mel­lä sin­ne maa­lat­tu

Voi, kun­pa voi­sin an­taa juu­ri tä­män jou­lu­lah­jak­si

Ke­sän vii­mei­nen läm­min ilta, kä­ve­lem­me pi­me­äl­lä met­sä­tiel­lä

Tu­lem­me ran­taan ja kaik­ki uni­ver­su­min täh­det nä­ky­vät yl­läm­me

Ta­ju­sim­me ole­vam­me niin pie­niä

Saan­ko kää­riä tä­män pa­ket­tiin?

Kaik­ki ne het­ket, kun he­läh­te­le­vä nau­ru täyt­ti ti­lan

Ja tun­sim­me kaik­ki ole­vam­me osa tois­tem­me koh­ta­loi­ta

Ne ha­lu­ai­sin myös lah­joit­taa

Ja syk­syn vä­rit

Joi­ta kat­sel­les­sa ha­lu­aa jää­dä sii­hen het­keen

Kel­tai­sen ja pu­nai­sen ja rus­ke­an hur­mok­seen

An­tai­sin si­nul­le lah­jak­si kai­ken tä­män kau­neu­den.