Talo taivaansinisellä merellä vie fantasiamaailmaan

Antti Jumpponen

Luin TJ Klu­nen kir­jan ”Talo tai­vaan­si­ni­sel­lä me­rel­lä”, joka kes­kit­tyy hert­tai­sen toi­mis­to­työn­te­ki­jän, Li­nus Ba­ke­rin, mat­kaan kau­ka­na si­jait­se­vaan orpo­ko­tiin. Teos on pää­osin nyky­kir­jal­li­suu­del­le tyy­pil­li­ses­ti fan­ta­si­aa la­jil­taan, mikä nä­kyy sel­ke­äs­ti orpo­ko­tien asut­ta­mis­ta ”vaa­ral­li­sis­ta” maa­gi­sis­ta hah­mois­ta ja Ba­ke­rin työ­pai­kas­ta. Ro­maa­ni kes­kit­tyy eni­ten en­nak­ko­luu­loi­hin hei­tä koh­taan, mut­ta myös tuo esiin eri­lai­suu­den tär­key­den muun mu­as­sa maa­gi­sen kult­tuu­rin moni­muo­toi­suu­des­sa että sek­su­aa­li­vä­hem­mis­tö­jen il­mai­se­mi­ses­sa po­si­tii­vi­ses­sa va­los­sa. 

Kir­ja oli mie­les­tä­ni erin­o­mai­nen val­lit­se­maan lu­ki­jan tun­teet per­soo­nal­li­sin hah­moin ja ta­pah­tu­ma­rik­kain juon­teen­kään­tein. Teos on myös help­po­lu­kui­nen, vaik­ka yk­si­tyis­koh­tia ei ole tur­haan kar­sit­tu pois vaih­te­le­via mil­jöi­tä ker­rot­ta­es­sa. 

Ylei­ses­ti suo­sit­te­li­sin ro­maa­nia fan­ta­si­as­ta kiin­nos­tu­neil­le, mut­ta myös sen ulko­puo­li­sil­le lu­ki­joil­le, jot­ka pyr­ki­vät ren­tou­tu­maan, saa­maan mie­li­hy­vää ja te­ke­mis­tä mah­dol­li­ses­ti lo­mal­le. 

NON SO­LUMKesä­tuu­let kut­suu seik­kai­luun4.6.2022