Saarijärven Paavot

Äi­din­kie­len vii­den­nel­lä kurs­sil­la kä­si­tel­lään kir­jal­li­suu­den tyy­li­la­je­ja ja lu­e­taan kat­kel­mia eri­lai­sis­ta teks­teis­tä. Eräs kurs­sin jo suo­rit­ta­nut ryh­mä sai teh­tä­väk­seen kir­joit­taa nyky­ai­kai­sia ver­si­oi­ta tun­ne­tus­ta Saa­ri­jär­ven Paa­vo -ru­nos­ta.

Klassikkan Saarijärven Paavoja: 

”Väy­ry­sen Paa­vo

Paa­vo asuu hie­nos­sa ta­los­sa Hel­sin­gis­sä vai­mon­sa Vuok­ko Väy­ry­sen kans­sa. On vuo­si 1994. Paa­vo ha­lu­aa ha­kea Suo­men pre­si­den­tik­si. Hän kui­ten­kin pu­to­aa jo toi­sel­la kier­rok­sel­la. ”Voi Paa­vo, pi­täi­si­kö mei­dän jo jät­tää tämä po­liit­ti­nen ura?”, ky­syy Vuok­ko.

On vuo­si 2050. Paa­vo ei ole vie­lä­kään luo­vut­ta­nut, vaik­ka vai­mo ei us­ko­kaan hä­nen ky­kyi­hin­sä. Tuo vuo­si on ih­mei­den vuo­si ja Paa­vo va­li­taan pre­si­den­tik­si. Hän ei kui­ten­kaan sel­vin­nyt ura­kas­ta enää 120-vuo­ti­aa­na ja an­toi paik­kan­sa seu­raa­val­le. ”

”Paa­vo läh­tee aa­mul­la töi­hin kel­lo seit­se­mäk­si mon­tul­le. Ul­ko­na on pak­kas­ta 30 as­tet­ta ja maa on ai­van rou­das­sa. Paa­vo ha­lu­aa työs­ken­nel­lä ah­ke­ras­ti elät­tääk­seen per­heen­sä. 

Ca­ter­pil­la­ri ei start­taa. Mo­nia mui­ta saat­tai­si täs­sä vai­hees­sa vi­tut­taa, mut­ta Paa­vo­pa ve­tää ruk­ka­set kä­teen ja ajaa Hi­lu­xin­sa pyö­rä­kuor­maa­jan vie­reen saa­dak­seen apu­vir­taa.

Het­ken ruu­vai­lu­jen jäl­keen Car­ter­pil­la­ri hö­räh­tää tu­lil­le. ”Tu­lis ite lait­tam­maa saa­ta­nan huol­to­ukot”, Paa­vo to­kai­see. Sii­tä se 12 tun­nin työ­päi­vä taas läh­tee käyn­tiin. 

Vuo­ron lo­pul­la Paa­vo löy­tää mon­tul­ta kim­pa­leen joka näyt­tää kul­lal­ta. Sen si­jaan, että myi­si sen itse, tun­nol­li­se­na mie­he­nä Paa­vo vie kim­pa­leen työn­an­ta­jal­leen. Paa­vo saa löy­dös­tään tun­tu­van bo­nuk­sen.

Ensi vii­kon­lop­pu­na nau­ti­taan­kin sit­ten tas­ku­läm­pi­män puna­kyl­ki­sen si­jas­ta jää­kyl­mää evers­tiä. ”

”Paa­vo on nuo­ri jant­te­ri Tu­rus­ta. Paa­vol­la on ol­lut pie­nes­tä asti haa­vee­na pe­rus­taa fir­ma. Kou­lut käy­ty­ään Paa­vo ot­taa pika­vi­pin ja läh­tee to­teut­ta­maan vi­si­o­tan­sa. Fir­man tuot­tee­na on mo­bii­li­peli, jon­ka nimi on sau­na­kal­ja­peli. Pe­lis­tä ei tul­lut glo­baa­lia hit­tiä niin kuin Paa­vo oli vil­leim­mis­sä unel­mis­saan ku­vi­tel­lut. Paa­vo on ve­lois­sa. Paa­voa pe­lot­taa.

Paa­vo ei lan­nis­tu ja ha­kee toi­sen pika­vi­pin uut­ta pro­jek­tia var­ten. Ket­kut lai­nan­an­ta­jat ovat mie­lis­sään ja myön­tä­vät uu­den lai­nan, jos­sa on pie­nel­lä prän­tät­ty saa­ta­nan isot ko­rot. Uu­den pro­jek­tin nimi on sau­na­kal­ja­peli part 2 full hd. Hom­ma ei mene kuin ströms­söis­sä ja Paa­vo on kor­via myö­ten ku­ses­sa. Paa­vo pe­laa sau­na­kal­ja­peli-pe­le­jä ja to­te­aa, että ei per­set­tään edes pyyh­ki­si nii­hin. Paa­vo ei tie­dä mitä pi­täi­si teh­dä, hän on sel­kä sei­nää vas­ten vel­ko­jen kans­sa. Paa­vo on toi­vo­ton.

Hän luot­taa omaan vi­si­oin­tiin­sa ja ai­koo yrit­tää vie­lä ker­ran.  Meni sy­teen tai sa­veen to­te­aa hän. Paa­vo viet­te­lee iso­van­hem­mat spe­de ja uuno tur­ha­puro vi­de­oil­la ja roh­ke­aa ky­sy­mään ra­haa it­sen­sä to­teut­ta­mi­seen. Paa­vo saa ra­hat kol­mat­ta pro­jek­tia var­ten. Paa­vo raa­pii ka­san ul­ti­maat­ti­sen sau­na­si­mu­laat­to­ri li­mi­ted edi­ti­o­nin ja se mul­lis­taa peli­mark­ki­nat. Paa­von vi­sio pi­tää ku­tin­sa ja hä­nes­tä tu­lee mil­jar­döö­ri. Paa­vo to­te­aa, että on­nis­tua voi vain, kun us­koo tar­peek­si it­seen­sä ja omaan te­ke­mi­seen. ”

”Paavo on täydellinen lukiolainen, joka menestyy hyvin jokaisessa aineessa. Hänellä on koulussa paljon kavereita sekä kaikki opettajat pitävät hänestä. Paavo on henkisesti hyvässä tasapainossa ja harrastaa jalkapalloa, koripalloa ja jääkiekkoa. Hänellä ei ole ongelmia ajankäytön kanssa, sillä hän organisoi ajankäyttönsä hyvin ja onnistuu vielä hommaamaan itselleen vapaa-aikaakin. Paavo kirjoittaa lukiolaisten melko normaalin 6 ainetta.

Paavo lukee sitkeästi kotona fysiikka ja keskittyy myös hyvin tunneilla, muttei silti tahdo ymmärtää sitä. Välitesti ei sujunut kovin hyvin, mutta Paavo on silti päättäväinen pääsemään kurssin läpi. ”Kyllä tästä lukemalla selvitään”, Paavo toteaa. Loppukokeen lähestyessä Paavo jopa jättää jääkiekkoharjoitukset välistä lukeakseen todella vaikeaan kokeeseen. Paavo tekee kokeen, eikä se mennyt suunnitelmien mukaan. Paavo saa hylätyn ja joutuu uusimaan kokeen. Hylätystä vielä enemmän sisuuntuneena Paavo jättää kaiken muun ja alkaa päntätä fysiikan voima ja liike kurssin asioita oikein toden teolla. Uusintakokeen tehtyään Paavolla on varma olo kurssin läpipääsystä. Paavo läpäiseekin kurssin ja toteaa: ”Kova työ kyllä palkitaan!” ”

”Paa­vo, Saa­ri­jär­ven kun­nol­li­nen köy­hä

Kuo­pi­os­sa Saa­ri­jär­vel­lä asui Paa­vo ker­ros­talo­kak­si­os­sa vai­mon, kol­men lap­sen ja Ra­ken­nus­mes­ta­ri Sau­li Jau­hi­ai­sen (joka oli kis­sa) kans­sa. Jau­hi­ai­nen ei kui­ten­kaan ol­lut tur­ha kis­sa, vaan pyy­dys­ti itse omat hii­ren­sä. Paa­vo oli työ­tön, mut­ta yrit­ti ah­ke­ras­ti hank­kia töi­tä. Kai­kes­ta yri­tyk­ses­tä huo­li­mat­ta ak­tii­vi­mal­lin leik­ku­ri iski, sil­lä Paa­von pon­nis­te­lu­ja ei las­ket­tu tar­peek­si ak­tii­vi­sik­si.

Niin­pä vai­mo oli­si ha­lun­nut ot­taa pika­vi­pin, mut­ta Paa­vo sa­noi “ei, ei, mal­ta­han nyt, kyl­lä minä saan vie­lä töi­tä”. Paa­vo söi per­heen­sä kans­sa vain kaa­li­keit­toa. Paa­vo toi­voi jos­kus saa­van­sa keit­toon jau­he­li­haa, mut­ta jou­tui va­ral­li­suus­ti­lan­teen myö­tä tyy­ty­mään aina soi­ja­rou­hee­seen. 

Paa­vo päät­ti, että nyt hän sai­si työ­pai­kan täs­sä kuus­sa ja haki kak­sin ver­roin ah­ke­ram­min töi­tä. Ei kui­ten­kaan tär­pän­nyt ja ak­tii­vi­mal­lin leik­ku­ri iski taas. Vai­mo al­koi epä­toi­voi­se­na it­keä ja Paa­vo loh­dut­ti “ei hä­tää vai­mo, lai­ta kaa­li­keit­toon soi­ja­rou­het­ta, kyl­lä me sel­vi­tään”.

Seu­raa­vas­sa kuus­sa Paa­vo sai vih­doin töi­tä piz­ze­ri­as­ta. Vai­mo al­koi hih­kua rie­muis­saan, “nyt saan vih­doin Guc­cin lau­kun!”, mut­ta Paa­vo top­puut­te­li, “ei, ei vai­mo, lai­ta keit­toon vaan soi­ja­rou­het­ta, naa­pu­rin pesu­kone meni rik­ki ja hei­tä pi­tää nyt aut­taa”.

Tämä oli ta­ri­na kun­nol­li­ses­ta köy­häs­tä, Paa­vos­ta. ”

”Is­tui­pa ker­ran ja toi­sen­kin Klas­si­kan kir­jas­tos­sa lu­ke­mas­sa ah­ke­ra Pee­tu. Koit­ti­pa ker­ran koe­päi­vä, mut­ta ei pois­tu­nut Pee­tun huo­len­häi­vä. Pee­tu oli val­mis­tau­tu­nut huo­lel­li­ses­ti ja lu­ke­nut koe­a­lu­een kol­meen ker­taan. Yh­teis­kun­ta­opin kir­jaa oli ku­lu­tet­tu ko­vas­ti vii­me päi­vi­nä. 

Tuli pa­lau­te­päi­vä ja Abi­tin säh­kö­pos­ti­vies­ti ki­lah­ti Pee­tun kän­nyk­kään. Pet­ty­mys oli vuo­ren ko­koi­nen, kun hän huo­ma­si ko­keen men­neen päin prink­ka­laa.

Mut­ta Pee­tu ei an­ta­nut pe­rik­si. Luki­häi­ri­ös­tään huo­li­mat­ta hän päät­ti lu­kea seu­raa­vaan yh­teis­kun­ta­opin koe­a­lu­een huo­lel­li­ses­ti ja kir­joit­taa muis­tiin­pa­no­ja op­pi­mas­taan sa­mal­la. 

Tuli pa­lau­te­päi­vä ja Abi­tin säh­kö­pos­ti­vies­ti ki­lah­ti taas Pee­tun kän­nyk­kään. Pet­ty­mys oli ras­kas, kun hän huo­ma­si ko­keen men­neen päin män­tyä. Kova työ ei näyt­tä­nyt vie­lä­kään tuot­ta­van tu­lok­sia.

Mut­ta Pee­tu ei vie­lä­kään lan­nis­tu­nut. Hän päät­ti men­nä eri­tyis­o­pet­ta­jan pu­heil­le, sil­lä yh­teis­kun­ta­opin yli­op­pi­las­kir­joi­tuk­set lä­hes­tyi­vät vä­hi­tel­len. Eri­tyis­o­pet­ta­ja suo­sit­te­li Pee­tul­le oppi­kir­jo­jen kuun­te­le­mis­ta. Tämä oli­si eri­lai­nen op­pi­mis­ta­pa, ja Pee­tu päät­ti ot­taa neu­vos­ta vaa­rin. 

Tuli yli­op­pi­las­kir­joi­tus­ten tu­los­ten jul­kai­su­päi­vä, jo­ten Pee­tu meni kansli­aan. Päi­vi an­toi Pee­tul­le tu­lok­set, ja täl­lä ker­taa kova työ oli tuot­ta­nut tu­los­ta ja Pee­tu sai lau­da­tu­rin yh­teis­kun­ta­o­pis­ta! Hyvä Pee­tu! ”

Alku­pe­räi­sen ru­non pää­see lu­ke­maan tääl­tä: https://peda.net/loh­ja/pe­rus­kou­lut/rk/kall­ha­gens-sko­la/oppi­ai­neet2/fins­ka/mofi/emma/ysi­luok­ka­lai­set/runo­suo­ni-syk­kii/saa­rij%C3%A4rven-paa­vo