Kuntosali, mikä se sellainen oikein on?

Ka­dul­la ohi pyy­häl­tää so­lak­ka­sää­ri­nen tyt­tö sali­kas­si olal­laan, ro­te­vat mie­het kan­ta­vat pos­tis­ta iso­ja laa­ti­koi­ta, joi­den kyl­jes­sä lu­kee Fit­ness­tuk­ku.fi ja kaup­po­jen glu­tee­nit­to­mat hyl­lyt am­mot­ta­vat tyh­jyyt­tään, kun näl­käi­set sali­kis­sat ovat käy­neet ko­lu­a­mas­sa ne tyh­jik­si. Tun­tuu, että jo sana fit­ness tu­lee kor­vis­ta ulos, sil­lä sitä kuu­lee ja nä­kee joka päi­vä, joka pai­kas­sa.

Mo­nel­le sa­lil­la käyn­ti ei kui­ten­kaan ole juu­ri sitä kuu­lui­saa fit­nes­sia; li­hak­sik­kai­den pa­ka­roi­den ja olka­päi­den ta­voit­te­lua, pro­te­ii­ni­sheik­kien se­koit­ta­mis­ta niin aamu- kuin ilta­pa­lal­la­kin, sel­fie­i­den räp­si­mis­tä kun­to­sa­lin puku­huo­neis­sa tai hur­jaa diet­taa­mis­ta sekä ras­va­pro­sen­tin ti­put­ta­mis­ta alle kym­me­nen. Osa ih­mi­sis­tä naut­tii kun­to­sa­lis­ta oman hy­vin­voin­tin­sa vuok­si tai ha­lu­aa esi­mer­kik­si ti­put­taa pai­no­aan. Kun­to­sa­lil­la nä­kee ih­mi­siä lai­das­ta lai­taan ja heil­lä kai­kil­la on omat ta­voit­teen­sa. Mie­les­tä­ni se on erit­täin hie­noa, sil­lä vaa­ti pal­jon, että esi­mer­kik­si hie­man li­ha­vam­pi ih­mi­nen us­kal­tau­tuu sa­mal­le sa­lil­le iso­jen li­has­kimp­pu­jen kans­sa. Sa­lil­la kui­ten­kin tun­tuu sil­tä, että kaik­ki ovat yhtä suur­ta per­het­tä ja kans­sa­to­ve­rei­ta ar­vos­te­taan ja ti­lan­teen tul­len myös neu­vo­taan.

Pys­tyn itse hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti suo­sit­te­le­maan kun­to­sali­har­joit­te­lua ihan jo­kai­sel­le sii­hen ky­ke­ne­väl­le. Vaik­ka se saat­taa aluk­si tun­tu­a­kin vai­ke­al­ta, niin tes­taa­maan voi läh­teä vaik­ka hy­vän ka­ve­rin kans­sa, jol­loin kaik­kea uut­ta ei tar­vit­se koh­da­ta yk­sin. Tree­naa­mi­nen on myös haus­kaa yh­des­sä, sil­lä sil­loin lyö kak­si kär­päs­tä sa­mal­la is­kul­la. Ei tar­vit­se­kaan miet­tiä, että eh­tii­kö var­mas­ti käy­mään tree­neis­sä, sekä kah­vil­la ka­ve­rin kans­sa.

Mo­nel­le sa­lil­la käyn­ti saat­taa olla se päi­vän ai­nut het­ki, jon­ka ha­lu­aa omis­taa juu­ri it­sel­len­sä. Kun kor­va­na­pit ovat kor­vas­sa, tai ryh­mä­lii­kun­nan oh­jaa­ja lait­taa ste­re­ot täy­sil­le, unoh­tu­vat ar­jen mah­dol­li­set mur­heet var­mas­ti edes pie­nek­si het­kek­si.

Sali­har­joit­te­lu aut­taa pi­tä­mään fyy­si­sen kun­non hy­vä­nä, mut­ta olen huo­man­nut sen vai­ku­tuk­sen myös men­taa­li­seen puo­leen. Ras­kaan kou­lu­päi­vän jäl­keen tun­tuu haas­ta­val­ta nous­ta ylös päi­vä­u­nil­ta ja raa­hau­tua sa­lil­le, mut­ta tree­nin jäl­keen olo on kuin uu­des­ti­syn­ty­neel­lä ja seu­raa­va­na päi­vä­nä jak­saa taas en­tis­tä enem­män.

Fit­nes­sil­le, pai­non­nos­tol­le tai vaik­ka cross­fi­til­le on oi­vat har­ras­te­mah­dol­li­suu­det juu­ri Kuo­pi­os­sa. Tääl­tä löy­tyy eri­lai­sia sa­le­ja eri har­joi­tus­muo­doil­le. Toi­set tyk­kää­vät käy­dä enem­män ryh­mä­lii­kun­nois­sa ja toi­set ha­lu­a­vat nos­taa ras­kai­ta va­paa­pai­no­ja. Jo­kai­sel­le löy­tyy var­mas­ti kun­to­sali omien tar­pei­den­sa mu­kaan, sil­lä tar­jon­ta on laa­jaa ym­pä­ri kau­pun­gin. Kan­nat­taa siis vain roh­ke­as­ti läh­teä ko­kei­le­maan, kos­ka sii­nä ei voi me­net­tää yh­tään mi­tään.

Sara Ko­mu­lai­nen 14 C