Valokuvaajan elämää

Harrastuksesta ammatti / Juuso Jonninen

Valo­kuva 1: Seu­ra­sin yh­den kou­lu­päi­vän ajan Ala­sen Tuo­mak­sen do­ku­men­ta­ris­ti­seen kou­lu­teh­tä­vää­ni, jos­sa piti ku­va­ta kah­dek­sal­la eri do­ku­men­ta­ris­ti­sel­la tyy­lil­lä me­nos­sa ole­vaa ai­saa. Täs­sä ku­vas­sa on niin sa­not­tu yleis­kuva, mikä esit­te­lee ta­pah­tu­ma­sar­jan pää­hen­ki­lön ja toi­min­ta­pai­kan. Yleen­sä tä­män tyy­li­nen kuva toi­mii hy­vin ar­tik­ke­lin tai uu­ti­sen ot­sik­ko­ku­va­na.

Valo­kuva 2: Puo­li­kuva toi­min­nas­ta

Mo­net asi­at muut­tu­vat lu­ki­on jäl­keen. Lu­ki­on ai­ka­na har­ras­tin ak­tii­vi­ses­ti valo­ku­vaus­ta ja olin Non So­lu­min valo­ku­vaa­ja­na. Vie­lä sil­loin olin sitä miel­tä, ett­ei mi­nus­ta tule am­mat­ti­valo­ku­vaa­jaa. Va­rus­mies­pal­ve­luk­sen ai­ka­na aloin poh­tia valo­ku­vaus­ta yh­te­nä vaih­to­eh­to­na työl­lis­tää it­se­ni ai­na­kin jos­sa­kin mää­rin.

Valo­kuva 3: Lähi­kuva yk­si­tyis­koh­das­ta. Ku­vas­sa on lä­hem­mäs­sä tar­kas­te­lus­sa Tuo­mak­sen kä­det ja tie­to­kone.

Valo­kuva 4: Muo­to­kuva mil­jöös­sä. Osa ku­vaa­mi­ses­ta on ku­vaa­jan oh­jauk­sen alla.

Ke­vääl­lä 2017 hain yli­o­pis­ton li­säk­si Toi­va­lan Ing­ma­ne­dun kult­tuu­ri­alan oppi­lai­tok­seen opis­ke­le­maan valo­ku­vaus­ta. Var­si­nai­nen tut­kin­to on ku­val­li­sen il­mai­sun pe­rus­tut­kin­to (KIP) ja tut­kin­to­ni­mi­ke val­mis­tut­tu­a­ni on kuva-ar­te­saa­ni. Yli­o­pis­ton ovet ei­vät va­li­tet­ta­vas­ti avau­tu­neet mi­nul­le, mut­ta pää­sin kui­ten­kin Ing­ma­ne­dul­le opis­ke­le­maan. Lu­ki­o­taus­tal­la kou­lu­tus kes­tää kak­si vuot­ta, jos­ta 6 kk on työs­sä­op­pi­mis­ta työ­e­lä­män valo­ku­vauk­sen pa­ris­sa.

Valo­kuva 5: Toi­min­ta kuva, jos­sa on ih­mis­ten vuo­ro­vai­ku­tus­ta tai muu­ta te­ke­mis­tä. Do­ku­men­taa­ri­sen ku­vaa­jan on ol­ta­va työs­sään he­reil­lä ja teh­dä ha­vain­to­ja.

Tut­kin­non alku­vai­heis­sa ope­tel­laan jär­jes­tel­mä­ka­me­ran ja ku­van­kä­sit­te­ly­oh­jel­man pe­rus­a­si­oi­ta, kos­ka moni kou­lu­tuk­sen aloit­ta­nut on valo­ku­vaa­mi­sen kans­sa ensi­ker­ta­lai­nen. Tä­män ta­kia syk­syn opin­not oli­vat pit­käl­ti en­tuu­des­taan tut­tu­ja ai­na­kin it­sel­le­ni. Ka­me­ra­tek­nii­kan ja ku­van­kä­sit­te­lyn li­säk­si opis­ke­lim­me syk­syl­lä valo­ku­van som­mit­te­lua, väri­op­pia ja tai­de­his­to­ri­aa (län­si­mai­nen kult­tuu­ri). Vuo­si­kurs­si­ni oli vii­mei­nen ryh­mä, jot­ka har­joit­te­li­vat pe­rin­tei­sen fil­mi­ku­vauk­sen ja pi­mi­ö­työs­ken­te­lyn pe­rus­teet. Syk­syn opin­to­jen päät­teek­si oli mar­ras-jou­lu­kuus­sa näyt­tö­koe, jos­sa osoi­tet­tiin oma tai­to syk­syn opit­tui­hin asi­oi­hin. To­sin kuin lu­ki­os­sa, meil­lä oli näi­den koe­teh­tä­vien kans­sa ai­kaa puu­ha­ta noin 2,5 viik­koa. Sen ajan kyl­lä sai ku­lu­maan, kos­ka luo­va ku­vaa­mi­nen ja laa­du­kas ku­van­kä­sit­te­ly vei­vät ai­kaa suun­nit­te­lu­jen li­säk­si. Tär­ke­ä­nä osa­na oli hal­li­ta am­mat­ti­sa­nas­toa ja pe­rus­tel­la, mik­si tein näin, mitä oli­sin teh­nyt toi­sin.

Valo­kuva 6: Kuva­sar­jan ”avain­kuva”, mikä tii­vis­tää ker­ron­nan asi­an yh­teen ku­vaan. Mo­nes­ti tämä on ta­voi­tel­tu ”rat­kai­se­va het­ki”.

Tam­mi­kuus­sa aloi­tim­me am­mat­ti­o­saa­mi­sen opin­not eli ra­ken­ne­tun ku­vaa­mi­sen ja do­ku­men­taa­ri­sen ku­vaa­mi­sen. Ra­ken­ne­tul­la ku­val­la tar­koi­te­taan stu­dio-, muo­to-, tuo­te- ja tila­ku­vaus­ta, eli ti­lan­tei­ta, jois­sa ku­vaa­ja voi puut­tua tai enem­män­kin pi­tää puut­tua pal­jon­kin ku­vaa­mi­sen kul­kuun, sekä ku­van­kä­sit­te­ly­kin on osit­tain tar­kem­paa ja ai­kaa vie­vää. Do­ku­men­taa­ri­nen ku­vaus pi­tää puo­les­taan ni­men­sä puo­les­ta jo asi­oi­den do­ku­men­toi­mi­sen, jos­sa ku­vaa­ja ei puu­tu ta­pah­tu­mien kul­kuun ko­vin­kaan pal­joa. Täs­sä olem­me opis­kel­leet niin leh­ti­ku­vaus­ta, vi­de­o­ku­vauk­sen al­kei­ta, do­ku­men­taa­ri­sia pro­jek­te­ja sekä katu­ku­vaus­ta. Näi­den kah­den ku­vaus­ta­van vä­li­nen raja on kui­ten­kin häi­ly­vä. Do­ku­men­taa­ri­ses­sa ku­vauk­ses­sa esi­mer­kik­si leh­ti­ku­vaa­ja voi pyy­tää ku­vat­ta­vaa kat­so­maan ka­me­raan tai ase­tal­la hä­net ku­vauk­sen kan­nal­ta so­pi­val­la ta­val­la. On­han muo­to­ku­vaus tie­tyl­lä ta­paa ku­vat­ta­van do­ku­men­toi­mis­ta – se mi­ten pal­jon käyt­tää ai­kaa Pho­tos­ho­pin puo­lel­la on eri asia. Näi­den am­mat­ti­a­lu­ei­den li­säk­si opis­ke­lim­me Suo­men kult­tuu­ri­his­to­ri­aa. Ku­vaa­jan on hyvä tun­tea oma kult­tuu­rin­sa ja ym­mär­tää ym­pä­ril­lä ole­via il­mi­öi­tä. Ku­vaa­mi­ses­sa on ko­ros­tu­nut hen­ki­lö­ku­vaus, jo­ten luok­ka­ka­ve­rei­den kas­von­piir­teet ovat piir­ty­neet ke­vään ai­ka­na hy­vin verk­ko­kal­vol­le.

Valo­kuva 7 (kuva­sar­ja): Sek­vens­si eli pie­ni kuva­sar­ja jon­kin ta­pah­tu­ma­sar­jan vai­heis­ta. Tuo­mak­sel­le tuli nak­ki­teh­tä­vä lait­taa sali info­ti­lai­suus­kun­toon. Kuva­sar­jas­sa on esi­tet­ty­nä työn eri­vai­heet.

Näis­sä­kin ai­heis­sa meil­lä on me­nos­sa näyt­tö­ko­keet, jois­sa osoi­tam­me ke­vät­luku­kau­den opit. Ar­vi­oin­nis­sa kat­so­taan mm. am­mat­ti­laa­tui­sen ku­vien ta­soa, tu­los­te­tun valo­ku­van laa­tua ja va­lit­tu­ja työ­vä­li­nei­tä ja -ta­po­ja rat­kais­ta an­ne­tut teh­tä­vät. Näyt­tö­ko­kei­den pa­lau­tuk­set käy­dään näy­tön se­mi­naa­ri­na, jos­sa luok­ka on ko­koon­tu­nut sa­maan ti­laan kat­so­maan jo­kai­sen valo­ku­vat. Mu­ka­na on kak­si näy­tön ar­vi­oi­jaa, jois­ta toi­nen on oma opet­ta­ja ja toi­nen työ­maa­il­mas­sa ole­va am­mat­ti­valo­ku­vaa­ja. Jo­kai­nen ker­too omis­ta tuo­tok­sis­taan, mitä teki, mik­si teki ja esit­tää myös vaih­to­eh­toi­sia rat­kai­su­ja, ja mik­si ei lop­pu­jen lo­puk­si va­lin­nut nii­tä. Ar­vi­oin­ti suo­ri­te­taan kol­mes­taan mo­lem­pien ar­vi­oi­jien kans­sa, jol­loin lo­pul­li­nen arvo­sana muo­dos­tuu kun­kin an­ta­mien arvo­sa­no­jen kes­ki­ar­vos­ta as­tei­kol­la 1-3. Lu­ki­os­sa ko­kei­den te­ke­mi­nen on pit­käl­ti it­se­näis­tä työs­ken­te­lyä, ai­na­kin omal­la ajal­la­ni. Valo­ku­vauk­ses­sa it­se­näi­sen työs­ken­te­lyn li­säk­si tu­lee yh­teis­työ ku­vi­oi­hin. Ku­vat­ta­vien kans­sa olen käy­nyt vuo­ro­pu­he­lua ku­vaa­mis­ta­ni ku­vis­ta, sekä olen ky­sy­nyt tut­tu­jen ku­vaa­jien mie­li­pi­tei­tä ja ke­hit­tä­mis­tar­pei­ta omas­sa osaa­mi­ses­sa­ni. Tar­vit­ta­es­sa ku­vaa­mi­ses­sa voi tar­vi­ta as­sis­tent­te­ja pi­te­le­mään hei­jas­ti­mia ja siir­te­le­mään sa­la­ma­lait­tei­ta.

Valo­kuva 8: Pää­tös­kuva, mikä vii­meis­te­lee kuva­ker­to­muk­sen ai­heen. Tuo­mak­sen kou­lu päi­vä on ohi ja hän läh­tee ko­tiin. Toi­min­ta on oi­ke­as­ti la­vas­tet­tu, kos­ka oma kou­lu­päi­vä­ni lop­pui ai­kai­sem­min.

Toi­sel­la opin­to­vuo­del­la meil­le tu­lee vas­taan oman valo­kuva­il­mai­sun sy­ven­tä­mi­nen, tai­de­valo­ku­vaus, työ­har­joit­te­lut ja am­ma­tin lain­sää­dän­töä ja sii­hen liit­ty­viä asi­oi­ta. Työ­har­joit­te­lus­sa on va­lit­ta­vis­sa do­ku­men­taa­ri­nen ku­vaus (käy­tän­nös­sä leh­ti­ku­vaus), stu­di­o­as­sis­ten­tin teh­tä­vät (työs­ken­te­ly jos­sa­kin va­lo­ku­vas­liik­kees­sä) sekä valo­kuva­näyt­te­lyn te­ke­mi­nen.

Mitä tämä en­sim­mäi­nen opin­to­vuo­si on sit­ten mi­nul­le opet­ta­nut valo­ku­vaa­ja­na? Syk­syn opin­to­jen myö­tä ym­pä­ris­tön lin­jat ja vä­rit al­koi­vat avau­tua hie­man eri ta­val­la, jol­loin nii­tä tuli seu­rat­tua valo­ku­vauk­sel­li­ses­ta näkö­kul­mas­ta. Ke­vät­luku­kau­den opin­to­jen myö­tä olen op­pi­nut kat­so­maan va­lon suun­taa, ja mi­ten se muo­toi­lee koh­det­ta. Muun mu­as­sa sel­lai­set va­lai­sut kuin Remb­ran­din kol­mio, split-, per­hos- ja vas­ta­valo ovat tul­leet tu­tuik­si.  Do­ku­men­ta­ris­ti­sel­la puo­lel­la sel­kä­ran­kaan on juur­tu­nut rat­kai­se­van het­ken et­si­mi­nen, mikä te­kee valo­ku­vas­ta yleen­sä mie­len­kiin­toi­sen. Sa­man ai­kai­ses­ti vuo­sia valo­ku­vaus­har­ras­ta­jan aja­tus­maa­ilma on ke­hit­ty­nyt am­ma­til­li­seen näkö­kul­maan.

Valo­kuva 9: Ra­ken­ne­tun ku­van esi­merk­ki. Kuus­to­sen Al­var suos­tui ra­ken­ne­tun ku­van näyt­tö­ko­kee­ni yh­teen teh­tä­vään mal­lik­si. Ai­hee­na oli hen­ki­lö­kuva ti­las­sa, jos­sa nä­kyy ti­lan mer­ki­tys hen­ki­löl­le. Täs­sä on mal­lin oh­jaus­ta enem­män taus­tal­la kuin do­ku­men­taa­ri­ses­sa ku­vaa­mi­ses­sa ja ku­van­kä­sit­te­lyyn olen käyt­tä­nyt enem­män ai­kaa, kuin ”ku­van pe­rus­sää­döt”.

Valo­ku­vauk­ses­ta olen haa­li­nut op­pia muu­al­la­kin kuin ny­kyi­ses­sä opin­ah­jos­sa. Jo har­ras­tuk­sen al­ka­es­sa vuon­na 2009 olen saa­nut op­pia ja opas­tus­ta niin ka­me­ra­seu­ran toi­min­nas­sa kuin Klas­si­kal­la Klas­si­kan ”hovi­ku­vaa­ja­na”. Ar­mei­jan jäl­keen otin isoa as­kel­ta eteen päin valo­ku­vauk­ses­sa ke­hit­ty­mi­ses­sä Kuo­pi­on kan­sa­lais­o­pis­ton valo­ku­vaus- ja ku­van­kä­sit­te­ly­kurs­sien mer­keis­sä sekä vii­me ke­sä­nä ol­leen katu­ku­vaus­kurs­sin op­pien avul­la. Lop­pu ke­säs­tä aloi­tin opet­te­le­maan Ant­ti Karp­pi­sen verk­ko­kurs­seil­la vaa­ti­vam­paa ku­van­kä­sit­te­lyä. Myös vii­me syk­syl­lä pe­rus­ta­ma­ni toi­mi­nimi, Hovi­ku­vaa­ja JJ (pa­kol­li­nen pii­lo­mai­nos), on opet­ta­nut mi­nua sekä valo­ku­vaa­ja­na että alan yrit­tä­jä­nä. Tu­le­va­na ke­sä­nä tar­koi­tuk­se­na­ni on käy­dä me­nes­ty­neen suo­ma­lai­sen valo­ku­vaa­ja Tii­na Pu­pu­tin opis­sa mil­jöö­hen­ki­lö­ku­vaus­ta. Mo­nel­ta ko­ke­neem­mal­ta ja ver­tai­sel­ta­ni valo­ku­vaa­jal­ta olen saa­nut op­pia am­men­net­tua.

Valo­kuva 10: Luon­to­ku­vaus on säi­ly­nyt mi­nul­la vuo­sien var­rel­la tär­ke­ä­nä har­ras­tuk­se­na. Mai­se­mien ja mak­ro­ku­vien ku­vaa­mi­nen an­taa vas­ta­pai­noa töi­den tuo­mil­le ta­pah­tu­ma- ja hen­ki­lö­ku­vil­le.

Mitä tu­le­vai­suu­des­sa valo­ku­vauk­sen kans­sa? Valo­ku­vaus työ­maa­il­mas­sa si­säl­tää pal­jon kil­pai­lua. Valo­ku­vaa­jia on pal­jon, eikä am­ma­tik­seen työ­tä te­ke­vän ku­vaa­jan tar­vit­se olla am­mat­ti­tut­kin­non suo­rit­ta­nut. Käy­tän­nös­sä valo­ku­vaa­jan kä­den­jäl­ki rat­kai­see valo­ku­vaa­jan va­lin­nas­sa. Myös mo­nes­sa leh­des­sä sääs­te­tään ja ku­vaus­teh­tä­viä siir­re­tään ta­val­li­sil­le toi­mit­ta­jil­le. Pelk­kä tek­nii­kan osaa­mi­nen ei rii­tä. Valo­ku­vaus on pit­käl­ti nä­ke­mi­sen osaa­mi­ses­ta. Il­man tätä ym­pä­ris­tön ha­vain­noin­ti­ky­kyä ja nä­ke­mys­tä omaan te­ke­mi­seen valo­ku­vien si­säl­tö jää her­käs­ti pin­nal­li­sek­si. Tar­koi­tuk­se­na­ni oli­si teh­dä valo­ku­vaus­ta sivu­toi­mi­se­na jat­ko-opin­to­jen ai­ka­na ja myös tu­le­van am­ma­tin kans­sa. Mo­nes­ti valo­ku­vaus­keik­ka­ni si­joit­tu­vat vii­kon lop­pui­hin tai il­toi­hin, jo­ten nor­maa­lin päi­vä­työn rin­nal­le sel­lai­nen on juu­ri hyvä. Mah­dol­li­ses­ti on tar­vit­ta­es­sa mah­dol­li­suus jat­kaa valo­ku­vaa­jan opin­to­ja valo­ku­vaa­jan am­mat­ti­tut­kin­toon (VAT) ja valo­ku­vaa­jan eri­kois­am­mat­ti­tut­kin­toon (VEAT).

Kuva: Mar­ko Paak­ka­nen

Ku­vat ja teks­ti: Juu­so Jon­ni­nen

www.ho­vi­ku­vaa­jajj.fi

www.face­book.com/va­lo­ku­vaa­jajj

www.face­book.com/ho­vi­ku­vaa­jajj

www.ins­tag­ram.com/va­lo­ku­vaa­ja­juu­so­jon­ni­nen

Non So­lum - kesä­kuu 201811.4.2018